-Vanhemmat ilmoittivat, ettei heitä saa enää kutsua isäksi ja äidiksi. Veljet lakkasivat puhumasta. En ole 15 vuoden jälkeenkään täysin toipunut, kertoo Jehovan todistajat jättänyt Sanna Halinen.
Sanna Halisen tarina on surullinen, mutta silti hän puhuu rauhallisesti ja analyyttisesti. Hän ei puhu katkerana eikä tuomiten, vaikka on joutunut uskonnollisen väkivallan kohteeksi.
Sanna Halinen syntyi perheeseen, jossa isä ja äiti olivat Jehovan todistajia. 16-vuotiaana hän erosi, koska tiedosti biseksuaalisuutensa. Se on vakava synti tässä järjestössä.
-Kun erosin, olin työssä vanhempieni yrityksessä. He eivät enää olleet isä ja äiti, vaan pomojani. Veljet, niinikään Jehovan todistajia, lakkasivat puhumasta minulle.
-Muutin omilleni, kun täytin 18 vuotta. Olin astunut toiseen maailmaan, jossa oli harrastuksia: musiikkia ja tanssia – ja yksinäisyys. Haalin kavereita joka paikasta ja ajauduin päihdeongelmiin.
Nyt Sanna Halinen on hyvin kiinni uudessa elämässä. Hän opiskelee ravitsemusalalle ja käy työssä - sekä terapiassa.
Lapsuudesta vuosien painajaiset
-Jehovan todistajan lapsuus on usein pelkoihin perustuvaa kasvatusta. Haluan silti uskoa, että vanhemmat eivät tee sitä tahallaan, vaan opin takia. Jehova hyväksyy kaiken - tai ei hyväksy. Jos teet, mitä Jehova ei hyväksy, siitä seuraa jotain pahaa. Saatana ja demonit saavat sinut valtaasi. Tällaista opetetaan lapselle.