Mitä erokirjeeseen kirjoitetaan? Sabine Kraenker tutki eroviestejä väitöskirjassaan. – Yleisesti ottaen kirjeessä saa olla rationaalisempi, selkeämpi ja rauhallisempi. Kirje koostetaan tahallisesti järjellisellä tavalla, kirjeessä on helpompaa olla vakuuttava kuin kasvokkain, hän kuvaa.
Miten tekstarilla erotaan? Entä kirjeellä – mitä erokirjeeseen kirjoitetaan?
Sabine Kraenker tutki Helsingin yliopiston väitöskirjassaan sekä tosielämän eroviestejä että rakkaussuhteen päättymiseen liittyviä tekstejä romaaneissa. Kraenkerin analysoimat tekstit olivat ranskankielisiä kirjeitä, sähköposteja ja tekstiviestejä sekä romaaneissa myös päiväkirjamerkintöjä.
Analyysissa oli mukana 15 aitoa, tavallisen ihmisen kirjoittamaa eroviestiä ja 25 fiktiivistä tekstiä.
– Oli varsin haastavaa saada kopioita oikeista eroviesteistä aiheen yksityisyyden takia, Kraenker kertoo.
Avioliitto ei pääty kirjeeseen
Kaikki analysoidut tekstit oli kirjoitettu minä-muodossa, ja ne puhuttelivat suoraan tiettyä henkilöä. Viestit olivat tyypillisesti lyhyitä ja keskittyivät hyvin tarkasti eroaiheeseen. Oli selvää, että viestien tarkoitus oli ilmoittaa rakkaussuhteen olevan ohi.
– Yleensä kirjeen alussa kerrotaan, miksi se on kirjoitettu. Eroviesteille oli kuitenkin tavallista, että viestin alku oli epämääräisempi ja kirjoittaja ei heti ilmaissut selkeästi, mitä aihetta viesti käsittelee, Kraenker kuvailee.
Kraenkerin mukaan avioliitto päätetään harvoin viestillä.
– En puhu tässä suoraan avioerosta, vaan rakkaussuhteen päättymisestä, Kraenker kertoi MTV Lifestylelle.
Fiktiivisten ja tosielämän kirjeiden ja viestien välillä ei ollut valtavaa eroa. Ainoa eroavaisuus ovat kirjailijan ottamat vapaudet: fiktiivisessä tekstissä erokirje ei välttämättä ole pelkkä erokirje, vaan osa juonikuviota, joka kertoo teoksen henkilöistä jotakin.
– Hyvä esimerkki on Gustave Flaubertin Madame Bovary -teoksessa, kun Rodolphe erokirjeen avulla paljastaa, mikä pelkuri on.
Väitöskirjaan analysoidut viestit sisälsivät perusteluja sille, miksei rakkaussuhde voi enää jatkua. Argumentteja käytettiin peittelemään tunteiden loppumista: jättäjä esitti loogisia syitä sille, miksi hänen tunteensa ovat muuttuneet.
– Usein jättäjä kuitenkin ilmoitti, että hän ei vaan rakasta kumppaniaan enää, ja se siitä, Kraenker selittää.
"En syytä sinua, mutta..."
Viestien sävy oli sovitteleva. Niillä ei pyritty satuttamaan eikä tarkoitus ollut syytellä toista osapuolta tai yrittää saada häntä tuntemaan syyllisyyttä. Erityistä oli se, että kaikissa Kraenkerin keräämissä viesteissä jättäjä halusi jatkaa eron jälkeen ystävinä
Kraenkerin mukaan erokirjeillä on pitkät perinteet, eikä nykyisissä kirjeissä ole paljoakaan uutta.
– Yleisesti ottaen kirjeessä saa olla rationaalisempi, selkeämpi ja rauhallisempi. Kirje koostetaan tahallisesti järjellisellä tavalla, kirjeessä on helpompaa olla vakuuttava kuin kasvokkain. Tietysti käyttämämme uudet mediat voivat luoda erokirjeille uuden elämän.
Kraenker ei ole itse koskaan eronnut viestillä. Itse asiassa hänen elämäntilanteensa on hyvin kaukana eron surusta.
– Menen itse asiassa aivan kohta naimisiin!
Osittainen lähde STT Infon tiedote.