Elinpula ei helpota tarpeeksi nopeasti

Tänä vuonna tilanne kohenee, mutta ei tarpeeksi. Ministeriössä pohditaankin lainmuutosta, joka poistaisi omaisilta oikeuden kieltää elinluovutus. Ahdinkoa selittää myös sairaaloiden rahapula.

- Viime vuosi oli tämän vuosituhannen huonoin. Nyt voin ainakin sanoa, että tämän vuoden osalta alamäki on pysähtynyt. Elinluovuttajia on ollut juuri nyt sama määrä kuin koko viime vuonna eli 82, huokaisee professori Krister Höckerstedt.

Hyks hoitaa kaikki elinsiirrot Suomessa. Ylilääkäri Höckerstedt johtaa Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikkaa. Höckerstedt toivoisi luovuttajien määrän nousevan ainakin reiluun sataan, jolloin jonoja voitaisiin lyhentää. Munuaista odottavalle on tarjolla korvaushoitoa, muttei muita elimiä odottaville.

- Vuonna 2008 tehtiin 230 elinsiirtoa. Noin 70 jäi ilman elinsiirtoa, eli osa menehtyy jonoon.

Parhaimmillaan aivokuollut elinluovuttaja pelastaa monen hengen.

- Samalta ihmiseltä saadaan lähes aina kaksi munuaista ja joka toiselta maksa, vähän harvemmin sydän, keuhko ja haima.

Lailla useimmista luovuttajia

Sosiaali- ja terveysministeriössä mietitään, helpottaisiko elinpulaa, jos omaisilta poistettaisiin oikeus kieltää elinsiirto. Nyt omaisten on päätettävä luovutuksesta, jos aivokuolleella läheisellä ei ole elinluovutuskorttia.

- Elimiä tarvitaan lisää, ja ihmiset suhtautuvat aiempaa myötämielisemmin siihen, että heidän elimiään kuoleman jälkeen käytettäisiin toisten ihmisten elämän pelastamiseen, kertoo lääkintöneuvos Terhi Hermanson STM:stä.

Toisessa vaakakupissa on Hermansonin mukaan potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kuolemankin jälkeen.

Munuais- ja maksaliiton kyselyssä 90 prosenttia olisi valmis luovuttamaan kuolemansa jälkeen elimiä toisen hoitoon. Kuitenkin vain viidenneksellä on halusta kertova elinluovutuskortti.

- Paras olisi, jos jatkossa sähköiseen potilaskertomuksen perustietoihin tulisi tieto, onko ihminen valmis vai ei elimiensä luovuttamiseen.

Tiistaina muun muassa Munuais- ja maksaliitto on menossa ministeriöön kommentoimaan mahdollista lainmuutosta. Toiminnanjohtaja Sirpa Aalto kannattaa omaisten kielto-oikeuden poistoa, sillä sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto vie vielä vuosia.

Uudella elimellä pelastuu

Professori Höckerstedt kannattaa myös uudistusta, sillä se poistaisi potilaan läheisiltä päätösvastuun. Omaisille tilanne on vaikea, jos ei ole tietoa juuri kuolleen läheisen omasta kannasta elinten luovuttamiseen. Monessa muussa EU-maassa laki on lisännyt elinluovutuksia.

Elinpulaa se ei kuitenkaan kokonaan ratkaise. Höckerstedtin mukaan osa sairaaloista on kertonut, ettei heillä ole resursseja elinluovutusten hoitamista varten, vaikka pääosan operaatiosta hoitaa Hyksin väki.

- Yliopistosairaaloista Kuopio, Tampere ja Turku ja keskussairaaloista Lappeenranta ja Seinäjoki ovat olleet hyvin aktiivisia, professori kiittelee.

Uutta munuaista odottaa vuosittain noin 300 dialyysipotilasta, maksaa, sydäntä tai keuhkoa kymmenkunta potilasta. Elinsiirtopotilaista lapsia on kymmenisen prosenttia. Luovuttajat puolestaan ovat keskimäärin 40-50-vuotiaita.

- Viiden vuoden kuluttua leikkauksesta kaikista elinsiirtopotilaista on elossa 75-85 prosenttia. Lisäksi heidän elämänlaatunsa on siirron jälkeen lähes yhtä hyvä kuin muun väestön. Lapset käyvät koulua, ja suuri osa aikuisista on töissä.

(MTV3 - STT)