Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut yli 55-vuotiaiden työllisyydestä ovat päättyneet ilman tulosta.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi asiasta Twitterissä yhdessä muiden järjestöjen puheenjohtajien kanssa.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) harmitteli asiaa tuoreeltaan Twitterissä.
– Harmi ettei järjestöt kyenneet löytämään ratkaisua. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen ja tekee päätöksiä vielä tämän vuoden aikana, Haatainen tviittasi.
Hallitus oli antanut järjestöille tämän päivän loppuun asti aikaa neuvotella keinoista, joilla työuran loppupäässä olevien työllisyyttä parannettaisiin. Hallitus on kertonut tekevänsä tarvittavat ratkaisut itse, elleivät järjestöt pääse tulokseen.
Myös keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vakuutti tuoreeltaan, että hallitus on sitoutunut päätösten tekemiseen.
– On valitettavaa, että työmarkkinajärjestöt eivät saavuttaneet yhteisymmärrystä yli 55-vuotiaiden työllisyyden vahvistamisesta. Kiitos yrityksestä. Budjettiriihen kirjaus on selvä. Hallitus linjaa nyt tarvittavista toimista. Ratkaisu tarvitaan, Saarikko kirjoitti Twitterissä.
Häkämies: Yli 100 miljoonan kustannus oli liikaa
Hallitus edellytti järjestöiltä tasapainoista kokonaisuutta, jolla olisi parannettu ikäryhmän työmarkkina-asemaa, työssä jaksamista ja työllisyyttä. Työllisyyden olisi pitänyt kohentua 10 000–12 000 ihmisellä.
EK:n Häkämiehen mukaan päätös neuvotteluiden katkaisemisesta oli järjestöjen yhteinen. Näkökantojen todettiin olevan liian kaukana toisistaan.
Häkämiehen mukaan eläkeputken katkaisu oli vaikea kysymys niin työnantaja- kuin palkansaajapuolelle.
Ikääntyneiden työntekijöiden turvaksi hahmoteltu muutosturva olisi hänen mukaansa tuonut työnantajalle viimeisimpien mallien mukaan reippaasti yli 100 miljoonan euron kustannukset, mitä työnantajapuoli ei voinut hyväksyä.
– Emme nähneet mahdollisuuksia edetä tässä tilanteessa, kun yrityksillä on muutoinkin vaikeaa, Häkämies sanoi maanantai-iltana STT:lle.
EK odottaa, että hallitus etsii nyt tasapainoisen mallin, jossa yritysten rasitteet eivät nouse kohtuuttomasti. Häkämiehen mukaan on vaikeaa nähdä, että hallitus tavoittaisi asettamansa työllisyystavoitteen mitenkään muutoin kuin poistamalla työttömyysputken.
Neuvotteluiden loppumisesta kerrottiin kello 18:n aikaan eli kuusi tuntia ennen puolen yön takarajaa. Yritettiinkö sopua tosissaan?
– Tätä on monta viikkoa neuvoteltu, ja intensiivinenkin vaihe useampia päiviä. Siitä se ei jäänyt kiinni. Johtopäätökset oli syytä vetää, Häkämies vastasi.
STTK:n Palola: Kumpaakaan osapuolta ei voi syyttää
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi STT:lle, että palkansaajajärjestöt eli STTK:n lisäksi SAK ja Akava antoivat sunnuntai-iltana yhteisen esityksensä työnantajalle.
Se olisi muun muassa turvannut ikääntyneiden työttömien toimeentulon jatkossakin, vaikka työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nostettaisiin 65 vuoteen – eli vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneisiin.
Palolan mukaan näkemyserot olivat liian suuria, ja kaikkein isoimmat erot näkemyksissä olivat muutosturvassa.
– Ylipäänsä turvan vahvistaminen työntekijälle ei ollut riittävä. Sinänsä tässä ei voi syyttää kumpaakaan osapuolta. Nyt vaan eväät eivät riittäneet, Palola sanoi.
Täydennetty loppuun 30.11.2020 klo 19.16.