"Ei voida hyväksyä sitä, että kadunkäyttäjiä yritetään tappaa" – monia pyöräilijöitä uhkaillaan liikenteessä

Liikenneraivoa vastaan -pyörämarssi keräsi Helsingissä paikalle noin 850 pyöräilijää. Tapahtuma halusi kunnioittaa keskiviikkona auton yliajamaksi tulleen pyöräilijän muistoa sekä kiinnittää huomiota liikennekäyttäytymiseen.

Pyöräliiton puheenjohtaja Otso Kivekäs pitää osallistujalukua mainiona.

– Se kertoo, että on paljon ihmisiä, jotka kokevat tämän tärkeäksi. Lähdössä kysyin näiltä 850:lta, ketkä ovat kokeneet sitä, että joku autoilija koettaa kouluttaa, yrittää töniä pois ja pelotella. Melkein jokaisen käsi nousi.

Marssin aikanakaan töytäisyltä ja sanaharkalta ei vältytty. Bussi yritti raitiovaunukaistalta pyöräilijöiden sekaan tönimällä pyöräilijäletkaa.

– Täysin mahdoton ymmärtää, että mistä ajatus oikein tulee, että voisi käyttäytyä tuolla tavalla, Kivekäs pohtii.

Kivekäs itsekään ei ole välttynyt liikenteessä isottelevilta autoilijoilta. Bussikuski oli miltei jyrännyt hänet katukiveykseen. 

– Ajoin bussin kiinni ja kysyin kuskilta, että huomasitko, että liiskasit mut melkein reunakiveen. Hän sanoi tehneensä sen tahallaan, jotta oppisin paikkani.

Liikenteessä kovistelu on rikos

Ennen pyörämarssia Kivekäs toisteli kovaäänistestä, että pyöräilijöiden pitäisi hanakammin ilmoittaa liikenteessä kokemastaan ahdistelusta.

–  Pitää tehdä rikosilmoitus. Poliisinkin on saatava tietää , että tällaista tapahtuu. Joka tapauksessa se on törkeä liikenteen vaarantaminen, jos jotakuta yrittää töniä, pelotella tai äkkijarruttaa eteen.

– Tekijät ovat vastuussa teoistaan, mutta se, että tätä hiljaisesti hyväksytään, ovat kyllä vastuussa kaikki, Kivekäs jatkaa.

"Suomessa huono liikennekulttuuri"

Syynä vihanpitoon liikenteessä on Kivekkään mielestä suomalaisesta liikennekulttuurista.

–  Onhan meillä Keski-Eurooppaan verrattuna todella huono liikennekulttuuri, eikä ihmisiä oteta samalla tavalla huomioon. Meiltä löytyy näitä kuumapäitä, jotka haluavat omistaa tien ja töniä muut pois tieltään.

Toisaalta myös liikenteen järjestäminen on Suomessa vielä kesken, Kivekäs sanoo. Aina ei tiedetä missä pitäisi ajaa.

Esimerkiksi keskiviikkoisessa pyöräturmassa pyöräilijä käytti oikeaoppisesti ajorataa.

– Sekavuus – ettei tiedetä miten missäkin pitäisi ajaa – on ongelma, mutta se ei mitenkään perustele sitä, että tahallaan ajetaan päälle. Tämä on meidän kulttuurimme ongelma, että ihmiset kuvittelevat omistavansa tien ja olevan oikeutettuja tönimään muita pois tieltään, Kivekäs sanoo.

"Käsimerkit eivät oikeuta rikokseen"

Otso Kivekäs myöntää, että myös pyöräilijät kantavat oman reilun osansa vinksahtaneenseen liikennekulttuuriin. Pyörällä ei kuitenkaan saa samanlaista vahinkoa aikaiseksi kuin autolla.

– En lainkaan vähättele, että on paljon huonosti käyttäytyviä pyöräilijöitä. Mutta vaikka kuinka huonosti käyttäytyisi, ei saa ajaa päälle tai uhkailla sillä. Käsimerkin näyttäminen on huonoa käytöstä, päälle ajolla uhkaaminen on rikos. Näitä kahta ei koskaan pidä rinnastaa. 

– Tämä pitää saada loppumaan. Ei voida hyväksyä sitä, että jotkut yrittävät pelotella toisia pois kaduilta ja jopa tappaa, Kivekäs alleviivaa.