"Ei tässä kovinkaan tyytyväinen voi olla" – Surkeat yleisömäärät puhuttavat, seurapomoilta pyyhkeitä Veikkausliigan toimistolle

25:56
Veikkausliiga-seurojen pomot antavat kritiikkiä Veikkausliigan toimiston suuntaan. Katso Tulosruudun juttu aiheesta.

Veikkausliigan yleisömäärät ja kiinnostus mediassa laahaavat pahasti jalkapallomaajoukkueen suosiosta huolimatta. MTV Urheilu esitti liigaseuroille kaksi kysymystä Veikkausliigan kehitykseen liittyen ja sai vastaukseksi toiveita järeämmistä toimenpiteistä.

1. Millaisia toimenpiteitä odotat Veikkausliigalta, jotta sarjan kiinnostavuus kasvaisi lähitulevaisuudessa?

2. Kuinka tyytyväinen olet Veikkausliigan toimintaan sarjan kehittämisen suhteen?

Toni Hevonkorpi, Ilveksen kehitysjohtaja

1. Tärkein toimenpide ennen kuin edes mietitään sarjan kehittämistä tai vetovoimaisuuden lisäämistä on saada kaikille mukana oleville toimijoille selväksi tai olisi yhdessä löydettävä vastaus kysymykseen "Kenelle tätä toimintaa tehdään?" Eli tehdäänkö tätä itsellemme (seurojen urheilupuoli), Palloliitolle (pelaajakehitys/maajoukkuetoiminta), omalle seurayhteisölle, kannattajille, yhteistyökumppaneille jne.

Muita tärkeitä toimenpiteitä ovat ainakin:

Asiakaslähtöisyys mukaan sarjan kehittämiseen. Jokaista sarjaa koskevaa päätöstä ei voida tehdä ainoastaan urheilullisesta näkökulmasta (esim. välipäivien määrä otteluiden välillä vs. yleisölle kiinnostavampi sarjaohjelma). Koska pelataan (kevät/syksy vs. kesä). Milloin seurojen on helpoin saada yleisöä katsomoon kevään/syksyn räntäsateeseen vai kesällä aurinkoisella ja lämpimällä kelillä? Ottelumäärien kasvatus (enemmän esillä mediassa, useammin ihmisten mielessä). Nyt seuroilla on 13–14 kiinnekohtaa omaan yhteisöönsä (kotiottelut), jotka ovat vielä epäsäännöllisellä rytmillä – eli seurojen vaikea luoda pysyvää ja syvää suhdetta kannattajiinsa, koska tapahtumia on todella vähän ja harvoin.

Varakenttäjärjestelmän uudelleen miettiminen (ketä palvelee se, että esim. FC Inter pelaa Valkeakoskella tai se, että Ilves pelaa Valkeakoskella eikä esim. Kauppi 3:lla). Peruskatsojalle tämä varakenttäjärjestelmä näyttää todella oudolta ja sen vaikutukset yleiseen mielipiteeseen sarjasta ovat todella negatiiviset.

Kaipaisin tiiviimpää yhteistyötä Palloliiton kanssa Veikkausliigan markkinoimiseksi ja arvostuksen nostamiseksi. Veikkausliiga ei ole Palloliiton arvoasteikolla korkealla, joka näkyy päivittäisissä valinnoissa ja teoissa (esim. Palloliiton nettisivut). Veikkausliigan arvostuksen nousu sataisi myös Palloliiton laariin (harrastajamäärät, yleisömäärät maaotteluissa, kumppanitulot jne.) Olemme kaikki osa suomalaista jalkapalloa (Veikkausliiga ja Palloliitto), miksi ei puhalleta yhteen hiileen?

Markkinointiin ja yhteistyöhön median kanssa olisi panostettava. Sarjan medialuvut on saatava nousemaan keinolla millä hyvänsä. Seuroille tärkeimmät kohderyhmät löytyvät paikallisesta väestöstä. Miten seurojen paikallismarkkinointia voitaisiin tukea? Kaupallinen aspekti selkeämmin mukaan sarjan suunnitteluun ja kehittämiseen tukemaan seurojen taloudellista hyvinvointia.

Sarjajärjestelmä ja otteluohjelma pitää saada tukemaan seurojen varainhankintaa (ottelumäärät, yleisötulot jne., enemmän myytävää kumppaneille) Sarjassa menestyminen ei voi edellyttää satojen tuhansien tai jopa yli miljoonan euron tappioita. Tällä hetkellä tilanne on juuri tällainen lukuun ottamatta HJK:ta.

2. Ei tässä kovinkaan tyytyväinen voi olla sarjan kehittämiseen, kun katselee tämän hetken tilannetta. Jalkapallo on kuitenkin Suomen harrastetuin urheilulaji, mutta sarjan yleisömäärät ja medialuvut ovat kaukana parhaista vuosista. Totta kai maailmantilanteella (korona ja nyt sota) on varmasti vaikutusta varsinkin yleisölukuihin, mutta pelkästään niiden taakse ei voi piiloutua.

Lukuun ottamatta HJK:n hienoa euromenestystä viime vuosina, niin millä mittarilla voidaan sanoa Veikkausliigan kehittyneen?

Onko yhden tai kahden seuran menestyminen europeleissä ainoa tavoittelemisen arvoinen asia? Miten muiden seurojen taloudellinen asema ja hyvinvointi, kiinnostavuus omassa kaupungissaan, sarjan yleinen kiinnostus, sarjan yleinen arvostus? Unohtuvatko nämä asiat tuijotettaessa mahdollista euromenestystä?

Hexi Arteva, FC Hongan manageri

1. Veikkausliigassa on muutama vuosi sitten tehty mittava sarjauudistus ja nyt reilu vuosi sitten uusi hallintomalli. Näiden ja etenkin hallintomallin ympärille on käynnistetty paljon eri toimenpiteitä. Odotan niiden jalkauttamiseen liittyvää työtä ja olen varma, että niiden tuloksia näkyy tuloksina jo varsin pian.

2. Suunta on oikea, matka on pitkä ja töitä meillä kaikilla on paljon tehtävänä. Niin meillä seuroilla, kuin myös Veikkausliigan toimistolla. Yhdessä tätä tehdään.

Jani Meriläinen, FC Interin urheilutoimenjohtaja

1. Järeämpiä toimia tarvittaisiin markkinoinnin suhteen. Tällä hetkellä kuvitellaan, että toimiva instafeedi on riittävä. Sen löytää laji-ihmiset, mutta yhtään uutta katsojaa sillä ei saada. Liigan pitäisi nostaa valtakunnallista tunnettuutta nykyistä enemmän. Markkinointiin siis selvästi nykyistä enemmän panostusta.

2. Onko Veikkausliiga mennyt eteenpäin 20 vuoden aikana? Pelillisesti ja olosuhteiden perusteella kyllä, mutta muuten junnataan paikallaan. Onko nykyinen Veikkausliigan organisaatio jo aikansa elänyt? Tarvitaanko uutta verta ja ilmettä?

Sami-Petteri Kivimäki, SJK:n toimitusjohtaja

1. Veikkausliigassa on sisäisesti herätty kehityksen tarpeeseen ja hyviä aihioitakin on jo olemassa. Ottelutapahtumien kehittäminen erityisesti nimenomaan tapahtumana ottelun ympärillä on selkeimpiä kehityksen kohteita. Urheilullisesti näen, että ottelumäärän lisääminen lähitulevaisuudessa olisi tärkeää.

2. Kehitettävää riittää paljon. Veikkausliigan kiinnostavuuden nostaminen valtakunnallisesti ja paikallisesti pitäisi nostaa keskiöön, ja tätä varten kaikki yhteiset voimat kokoon. Mielenkiintoiset tarinat, persoonat ja ilmiöt olisi saatava rohkeammin keskiöön. Toivon markkinointiin ja viestintään huomattavasti rohkeampaa näkökulmaa ja selvää panostusta.

Olli Huttunen, FC Hakan toimitusjohtaja

1. Mielestäni sarja kaipaisi nykyistä reilusti enemmän markkinointia valtakunnallisesti. Erilaisia toimenpiteitä sen suhteen tulisi kehittää.

2. Suhteellisen tyytyväinen. Edelleen mennään toki vähän liikaa euro-joukkueiden ehdoilla. Suomessa on muitakin joukkueita, joiden kehittämistä pitäisi osata ottaa huomioon.

Jan Walden, HIFK:n puheenjohtaja

1. Veikkausliigassa pelataan laadukasta ja viihdyttävää jalkapalloa. Parempaa kuin koskaan. Odotamme kaikkia niitä toimia, joilla viesti kiinnostavasta ja viihdyttävästä ottelutapahtumasta saadaan kuplamme ulkopuolelle.

2. Veikkausliiga tekee juuri ne toimet, jotka seurat ovat päättäneet ja valinneet. Liigan toimisto on mielestäni onnistunut tässä. Seurakokonaisuuden pitäisi kuitenkin allokoida moninkertainen määrä resursseja liigan markkinointiviestintään.

Aki Riihilahti, HJK:n toimitusjohtaja

1. Sarjajärjestelmän uudistus on kylmien faktojen osalta nostanut merkityksellisten pelien määrää, pelin tasoa ja kiinnostusta, eli se näyttäisi toimineen hyvin. Olosuhteet ovat toki myös keskeinen osa pelillistä, katsoja ja TV-katsojakokemusta, joten tämän suhteen toivoisin vieläkin vahvempia linjauksia, jotta olemassa olevat stadionhankkeet edistyisivät.

2. Näen tärkeänä, mille kohderyhmille luomme elämyksiä ja yhteisöä – ja toivoisinkin, että lapset, nuoret ja perheet otetaan vahvemmin huomioon kaikessa kehitystyössä.

Thomas Hood, FC Lahden hallituksen jäsen

1. Haluamme kirkastaa Veikkausliigan strategian – ja sitä kautta myös brändin. Tarvitsemme lyhyen- ja keskipitkän aikavälin konkreettiset toimenpidesuunnitelmat.

2. Olemme positiivisesti yllättyneitä siitä, että Veikkausliigalla on aitoa halua kehittää aktiivisesti toimintaa tulevaisuudessa. Selvää kuitenkin on, että parannettavaa riittää paljon.

Juho Meriläinen, AC Oulun toimitusjohtaja

1. Pidän tärkeänä pitkäjänteistä työtä. En usko, että on olemassa mitään taikatemppuja jolla Veikkausliiga saataisiin yhtäkkiä jollekkin "uudelle tasolle". Odotan siis kärsivällistä työtä jokaisella osa-alueella.

2. Aina täytyy totta kai parantaa ja kehittää itseään, myös Veikkausliigan sarjan kattojärjestönä. Lisäisin Veikkausliigan toimistolle resursseja ainakin yhden työntekijän verran.

Peter Mattsson, IFK Mariehamnin toimitusjohtaja

1. Olosuhteet ovat avainasemassa pelaamisen, ottelukatsojien ja tv-katsojien kokemuksessa, ja tässä mielessä toivomme, että kaikki Veikkausliigan kaupungit edistävät olemassa olevia stadionprojektejaan. Näemme tärkeänä sen, mille kohderyhmälle tuotamme elämyksiä, ja toivomme, että perheet ja nuoret otetaan paremmin huomioon kaikessa kehitystyössä.

2. Olemme melko tyytyväisiä, mutta aina on tilaa jatkuvalle kehitykselle. Se, että monet suomalaiset paluumuuttajat eivät mahdu aina avauskokoonpanoon, kertoo, että taso on melko korkealla. Sarjajärjestelmän uudistus on lisännyt merkityksellisten otteluiden määrää, tasoa ja kiinnostusta, joten se vaikuttaa onnistuneelta.

Markku Raatikainen, KuPS:n puheenjohtaja

1. Veikkausliiga koostuu sen jäsenseuroista eli olemme yhteisellä asialla kiinnostavuuden kehittämisessä. Suuren yleisön paluu takaisin katsomoihin tehdään yhteistyössä.

2. Toiminta kehittyy koko ajan osallistaen jäsenseuroja. Todella positiiviset näkymät edessä.

Vaasan Palloseuran seurajohto ei halunnut vastata MTV Urheilun kyselyyn.

Miten seurojen kritiikkiin vastaa Veikkausliigan johto? MTV Urheilun selvityksestä ja sarjan kehityskysymyksistä lisää torstai-illan pitkässä Tulosruudussa.

Juttua päivitetty klo 19.40: Lisätty KuPS:in puheenjohtaja Markku Raatikaisen kommentit.

Juttua korjattu klo 20.09: Jan Walden on HIFK:n puheenjohtaja ei toimitusjohtaja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja