"Ei me lähetetä ihmisiä katkaisuhoitoon, koska he istuvat television ääressä" – onko nettiriippuvuudessa kysymys oikeasta ongelmasta vai moraalisesta paniikista?

Uusien teknologioiden yleistyessä niiden aiheuttamat riippuvuudet ja ongelmat ovat puhututtaneet asiantuntijoita ja kansalaisia. Näin kävi esimeriksi tavallisen puhelimen kohdalla.

Nyt keskustelun keskiössä on nettiriippuvuus, jota on verrattu jopa päihderiippuvuuteen. Onko kyse oikeasta riippuvuudesta vai moraalisesta paniikista?

– Ei me vanhemmastakaan sukupolvestakaan lähetetä ihmisiä katkaisuhoitoon, koska he istuvat television ääressä, biohakkeri ja teknologia-asiantuntija Teemu Arina sanoo.

Arina uskoo, että ihmisen aivot pikemminkin muokkautuvat tukemaan uutta kommunikaatio- ja toimintatapaa. Hänen mukaansa helposti voi unohtua, että maailma ja kommunikaatiotavat ovat muuttuneet vuosien saatossa.

Pelikasvatuksen tutkija Mikko Meriläinen toivoo nettiriippuvuuskeskusteluun malttia, mutta tunnistaa taustalla olevan oikean ongelman.

– Tiedämme, että ihmisillä on netinkäytön suhteen tällaisia hallinnan ongelmia ja niitä on hoidettu. Mutta me tarvittsisimme esimerkiksi lisää tarkkuutta siihen, mistä keskustellaan. Puhutaanko me netistä sellaisena könttinä, että jos meillä on ihminen, jolla on nettiriippuvuus, niin riittääkö hänelle ihan mikä tahansa netti? Jos hän menee reittioppaaseen tai nettipankkiin, saako hän siitä jo sen fiksin? Meriläinen kysyy.

Nettiriippuvuudesta puhuttaessa pitäisi miehen mukaan tunnistaa, mitä netinkäyttö antaa ja mihin sitä käytetään. Onko riippuvuus esimerkiksi Instagram-kuvien postailuun vai pelaamiseen?

Riippuvuutta yritetään synnyttää

Sosiaalisen median palvelut usein hyödyntävät ihmisten primitiivisiä palkitsemismekanismeja saadakseen käyttäjät viettämään yhä enemmän aikaa palvelussa. Samoja mekanismeja hyödynnetään myös kolikkopeleissä, jotta ihminen saa hyvän olon tunnetta ja jää koukkuun.

Meriläisen mukaan tärkeä keskustelu palveluiden eettisyydestä jää helposti paniikin jalkoihin.

–  Minkä takia jotakin ohjelmia suunnitellaan tällä tavalla, mitä sille pitäisi mahdollisesti tehdä, pitäisikö meidän vaatia parempaa, eettisempää suunnittelua? Sen sijaan se hukkuu vähän sellaiseen epämääräiseen, paniikinomaiseen kohinaan, Meriläinen sanoo.

Aivotutkijat ovat todenneet, että netinkäyttö on muokannut jo ihmisten kommunikointia. Enää ei yhtä helposti oteta kontaktia ja ihmisten käytös on mennyt autistisempaan suuntaan. Toisaalta ihmiset ovat alkaneet puhua enemmän kasvoillaan.

Miksi ongelmasta on tullut nyt niin suuri? Kuinka hyvin tiedostamme sen, kumpi vie ja kumpi vikisee? Katso yllä oleva video!