Kairon ja Aleksandrian yhdistävän aavikkotieksi kutsutun valtaväylän varrella, ison rautaportin vieressä on pieni rakennus, jossa istuu aseistettu poliisi. Siviilivartija tarkistaa portista kulkevan henkilöllisyyden.
Hiekan keskeltä kohoaa hiekkakiven värisiä kupoleita. Osin maan sisälle rakennettu kirkko on valtaisa, ja sen sisäseiniä peittävät Uuden Testamentin tapahtumista kertovat värikkäät seinämaalaukset.
Kirkossa taidekonservaattori Helena Nikkanen maalaa seinämaalaukseen viitan laskoksia. Hänen oikeaan ranteeseensa on tatuoitu kaksi ristiä. Monilla Egyptin ortodoksikristityillä on vastaavanlaiset tatuoinnit.
– Minulta on usein kysytty, enkö pelkää liikkua Egyptissä näkyvien ristitatuointieni vuoksi. En ole kohdannut yhtään pelottavaa tai vaarallista tilannetta, Nikkanen sanoo.
Hän on asunut talvikuukaudet Egyptissä ortodoksikirkon Anafora-nimisessä yhteisössä eläkkeelle jäämisestään vuodesta 2010 lähtien.
– Täällä vierailee välillä jopa tuhansia kristittyjä päivässä. Kukaan ei pelkää terrori-iskuja. Myös kirkot ja luostarit ovat etenkin viikonloppuisin tupaten täynnä kaiken ikäisiä kristittyjä, myös lapsiperheitä, Nikkanen kertoo.
Rukous ja usko antavat mielenrauhan
Vuosi 2017 oli Egyptin kristityille erityisen synkkä. Yli sata kristittyä kuoli useissa kirkkoihin kohdistuneissa sekä luostariin matkalla olleiden kristittyjen bussiin tehdyissä terrori-iskuissa.
Turvallisuuskontrollia kirkkojen ja luostareiden luona lisättiin toissa vuoden iskujen jälkeen. Tänä vuonna kristittyihin ei ole kohdistunut yhtään terrori-iskua Egyptissä.
– Menneet iskut ovat mielessämme ja muistamme erityisesti niiden uhreja, mutta en tunne yhtään kristittyä, joka pelkäisi mennä kirkkoon jumalanpalvelukseen tai luostareihin pyhiinvaellukselle, kertoo kairolainen ortodoksikristitty Saara Hanna, 34.
Naisten voimauttamishankkeiden parissa työskentelevä Hanna on suorittanut maisterintutkinnon Ranskassa Lyonin yliopistossa kehitystyöstä.
– Egyptissä riittää työsarkaa ja haasteita, mutta korkeakoulutettuna naisena ja kristittynä koen olevani tasavertainen ja -arvoinen kansalainen. Minulla on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään, Hanna sanoo.
Hän kertoo rukouksen olevan Egyptin kristityille erittäin tärkeää.
– Rukous antaa mielenrauhan ja voimaa, kuten elävä uskokin. Voimme luottaa Jumalaan aina ja kaikkialla.
Ei vainoa, mutta simputusta ja syrjintää
Egyptin kristityillä on periaatteessa perustuslain mukaan samat oikeudet kuin muslimeillakin. Kristityt ja muslimit ovat eläneet rinnakkain rauhallisesti vuosisatojen ajan. Muslimimaassa on yli kymmenen miljoonan hengen kristitty vähemmistö ja samalla Lähi-idän suurin kristillinen kirkko.
– Monet kristityt kokevat tulevansa syrjityksi esimerkiksi valtion viroissa. Viranomaiset saattavat simputtaa enemmän ja herkemmin kristittyä kuin muslimia, mutta minkäänlaisesta kristittyjen vainosta Egyptissä ei voida puhua, sanoo kairolainen pappi Antonios.
Hän ei suostu valokuvaan, koska koptikirkon papit eivät saa antaa haastatteluja medialle.
– Rukoilemme rauhallista joulunaikaa kaikille maailman kristityille ja toivomme, että kristittyihin kohdistuneet terrori-iskut jäävät Egyptissä historiaan, Antonios sanoo.
Pyhän perheen turvapaikka 2 000 vuotta sitten
Egyptin kristityt ovat ylpeitä siitä, että Egypti oli perimätiedon mukaan Jeesus-lapsen ja hänen vanhempiensa eli Pyhän perheen turvapaikkana ajanlaskun alussa. Kirjallisia lähteitä aiheesta on niukasti. Uuden testamentin evankeliumeista vain Matteuksen evankeliumissa kerrotaan Betlehemin lastenmurhasta, Joosefin unessa saamasta näystä ja perheen paosta Egyptiin.
Raamatussa ei kerrota perheen matkareittiä eikä edes sitä, kuinka kauan perhe vietti Egyptissä. Egyptin ortodoksikirkko on koonnut virallisen matkareitin, jossa on yli 40 pysähdyspaikkaa. Reitti perustuu egyptiläisen piispa Theophiluksen 400-luvulla saamaan ilmestykseen, jossa Neitsyt Maria kertoi hänelle tiedot reitistä.
Perheen uskotaan viettäneen Egyptissä vuosia ja kulkeneen jalan, aasikyydillä sekä Niilillä yksipurjeisella purjeveneellä. Lähes jokaisessa perheen pysähdyspaikassa on luostari tai kirkko. Kairossa yksi tunnetuimmista perheen pysähdyspaikoista on koptilaisessa Kairossa (Old Cairo) Abu Sergah -kirkon alttaritaulun alla oleva luola.
Eteläisimmillä perheen pysähdyspaikoilla, Assiutin kaupungissa, sijaitsevat nykyään Durunka- ja Al Muharraq -luostarit, joissa vierailee yli miljoona pyhiinvaeltajaa vuosittain hakemassa siunausta. Durunkan luostarissa kävijöistä noin viidennes on muslimeja, jotka uskovat kristittyjen tavoin pysähdyspaikoissa edelleen olevaan, erityiseen pyhiinvaeltajien osakseen saamaan siunaukseen.