Suomen nihkeä linja Ukrainan suoraan aseapuun herättää monia ikäviä kysymyksiä ja on myös tyly viesti itsenäisyydestään taistelevalla Ukrainalle. Mihin viiteryhmään Suomi on jäämässä, kun historiaa tehdään tunti tunnilta, kysyy MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Siinä oli jykevää symboliikkaa, kun Ruotsi ilmoitti eilen aseavustaan Venäjän hyökkäyksen kanssa kamppailevalle Ukrainalle. Ruotsin pääministerin mukaan edellisen kerran naapurimaa Ruotsi teki samanlaisen päätöksen asetuesta vuonna 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Ruotsilta on lähdössä Ukrainaan ainakin 5000 panssarintorjunta-asetta, 5000 luotiliiviä, 5000 kypärää ja 135 000 annosta muonaa taisteleville joukoille.
Aiheesta lisää Ukrainan sodan seurannassamme
Sunnuntaina myös Tanska kertoi toimittavansa Ukrainaan 2700 panssarintorjunta-asetta. Myös Saksan demarihallitus hautasi edellisten hallitusten linjan ja teki pikapäätöksen 1000 panssarintorjuntasingon ja 500 maasta ilmaan ammuttavan Stinger-ohjuksen toimittamisesta armeijan varastoista Ukrainaan.
Mitä tekee Suomi? Maa, jonka keskeiset ulkopoliittiset päättäjät ovat vakuuttaneet, että Suomi on kartalla, Suomi on varautunut kaikkeen.
Ukrainaan on lähdössä hallituksen esityksestä ja presidentin päätöksellä 2000 komposiittikypärää ja 2000 luotiliiviä sekä kaksi ensihoitoyksikköä.
