Eduskunnassa kuntia lahdattiin ja siirrettiin Baabelin torniin

- Kuntalahtauksenne merkitsee satoja taantuvia taajamia. Kiinteistöjen arvot alenevat, palvelut karkaavat kauas ja päätösvalta karkaa lähes näkymättömiin, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen avasi keskustelun.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ei provosoitunut, vaan totesi rauhallisesti, että kuntauudistuksen tärkein tavoite on turvata julkiset palvelut ja vahvistaa samanarvoisuutta asuinpaikasta riippumatta.

- Oman kunnan pitää olla riittävän elinvoimainen. Eikä kunnan koko tarkoita sitä, että palvelujen perässä pitää matkustaa, jatkossakin palveluja pitää olla siellä, missä ihmiset asuvat.

Keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen mukaan kyse on kuitenkin sinipunahallituksen ideologisesta mallista.

- Ihmiset ja palvelut siirtyvät keskuksiin, se on tosiasia.

Kiviniemi yritti tivata kuntaministeri Virkkuselta, ajaako tämä kuntien pakkoliitoksia. Virkkunen ei vastannut kyllä eikä ei, vaan totesi sen olevan mahdollista.

Kaikki Hanasaareen Baabelin torniin?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ihmetteli, ettei tuntenut yhtäkään kuntauudistusraportin tehneistä asiantuntijoista.

- Täällä salissakin on entisiä kuntaministereitä, joilla on asiantuntemusta. Lisäksi on valtavasti tutkimustietoa sadoista kuntaliitoksista. On kummallista, että tutkittu tieto ei kelpaa. Haluavatko vihreät ja kokoomus koota kaikki Baabelin torniin Hanasaareen?

Virkkusen mukaan työryhmä koostui kunta-alan asiantuntijoista, jotka tekivät työnsä uuden hallitusohjelman pohjalta.

- Kuntapäättäjien kuulemisen rooli tulee olemaan tärkeä, vakuutti Virkkunen.

Alueelliset tilaisuudet jo ensi viikolla

Virkkusen mukaan lausuntopyynnöt kunnille ovat lähdössä ja alueelliset kuulemistilaisuudet alkavat jo ensi viikolla. Niitä pidetään 18. Virkkusen mukaan myös kansalaisten mielipidettä pyritään kuuntelemaan netin kautta. Miten, sitä hän ei tarkentanut.

- Kuntalain uudistus on käynnistymässä ja toivon kaikkia eduskuntaryhmiä mukaan tähän työhön, ettei demokratia karkaa kauas kuntalaisista. Kunnanosalautakuntien päätösvaltaa on moitittu, niitä pitää arvioida, kuten myös kunnan sisäisiä vaalipiirejä, jollaisia Ruotsissa on, Virkkunen esitteli vaihtoehtoja.

Hallituspuolue SDP:n Maarit Feldt-Ranta muistutti tosiasioiden tunnustamisesta.

- Kunnissa on ongelmia: jonot terveyskeskuksissa, laatuongelmia vanhustenhoidossa, velkaantumista. Tässä uudistuksessa on kyse näistä ongelmista ja se koskee kaikkia suomalaisia. Kun kuntauudistus siirtyy nyt kunnille, joissa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa, pyydän kuntapäättäjiltä, että antakaa asiantuntemuksenne nyt käyttöön.

Kuntien hallinto kirkkoveneajalta

Myös toisen hallituspuolueen, vasemmistoliiton edustaja Martti Korhonen pyysi keskittymään oleelliseen

- Keskustalla oli kuntaministerin salkku kahdeksan vuotta, mutta mitään ei tapahtunut. Kuntakentällä on ongelmia, koska hallintorakenne on kirkkoveneajalta. Hallinto on tehty 20 miljoonalle ihmiselle ja kuitenkin meitä on vain viisi miljoonaa. Nyt kysytään, miten palvelut turvataan.

Kokoomuksen Outi Mäkelän mielestä keskustan puhuminen lahtauksesta oli karmeaa kielenkäyttöä. Hän esittikin ennaltasuunnitellun oloisen kysymyksen puoluetoverilleen ministeri Virkkuselle.

- Tuhoaako kuntauudistus tosiaan elämisen mahdollisuuksia, kuten keskusta väittää? Mitä kuntauudistus merkitsee tuleville sukupolville?

Virkkusen mukaan puoluetoveri otti esille vakavan kysymyksen.

- Kysymys nyt on siitä, miten hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020-luvulle ja millainen taakka jää tuleville sukupolville. Kuntakenttä velkaantuu miljardilla joka vuosi, väestö ikääntyy ja kuntiin on saatava 40 000 uutta työntekijää tällä vuosikymmenellä. Palvelujen järjestäminen on nyt kaikista tärkeintä.

Perussuomalaiset: Armeija marssii kohta Cajanderin mallilla

Tunteet pinnassa: Miltä sotaveteraaneistakin tuntuu?

Perussuomalaiset erosivat puolustustyöryhmästä

PS jättää välikysymyksen armeijaleikkauksista