Edes Gran Turismo Sport ei vedä vertoja oikean superauton ratissa syntyville tuntemuksille – Italiassa koimme molemmat

Yksi superautofanien pyhiinvaelluskohteista on Pohjois-Italiassa sijaitseva Modena. Autoteollisuudestaan tunnettu noin 180 000 asukkaan idyllinen kaupunki on lainannut nimensä myös legendaariselle Ferrari 360 Modena -urheiluautolle. Mikäpä olisikaan osuvampi paikka uuden autopelin julkaisutapahtumalle?

Kaupungin keskustassa sijaitseva Piazza Roma -aukio oli varattu pariksi päiväksi pelkästään uudelle Gran Turismolle. Aukiolle tuodut, pelissäkin nähtävät autot, kuten Porsche 911 GT3 RS, Lamborghini Huracán sekä Walkenhorst Motorsportin BMW M6 GT3 kiinnostivat median lisäksi myös paikallisia. Kyseinen BMW muuten osallistui viime vuoden Nürburgring 24h -kilpailuun, kuljettajinaan Gran Turismon isä Kazunori Yamauchi sekä suomalainen Matias Henkola.

Varo matkapahoinvointia

Olennaisena osana julkaisutapahtumaa oli luonnollisesti viimein valmiiksi saatu peli. Vuonna 2015 julkistettu ja sittemmin vuoden verran viivästynyt peli on ensimmäinen Sonyn PlayStation 4 -konsolille julkaistava Gran Turismo. Viivästykset eivät ole ainakaan pienentäneet uutukaiseen kohdistuvia odotuksia, mutta valmis peli lunastaa ne kaikki – tai ainakin melkein.

Piazza Romalle pystytetty telttakokonaisuus oli varattu median edustajille peliin tutustumista varten. Tarjolla oli lukuisia ratilla, polkimilla ja urheiluistuimella varustettuja pelipisteitä, jotka olivat omiaan vahvistamaan sitä tosiasiaa, että ajosimulaattorista ei todellakaan saa kaikkea irti konsolin omalla ohjaimella, vaan siihen vaaditaan kunnolla vastaan pistävä ratti. Pelielämyksen tehostamiseksi ei kuitenkaan vaadita pelin virallista 800 euron hintaista rattipoljin-settiä, vaan huomattavasti halvemmallakin pärjää. 

Yksi teltoista oli pyhitetty pelin virtuaalitodellisuusominaisuuksien testaamiseen. Vaikka pelikokemus onkin hyvin erilainen VR-lasit päässä, ei GT Sportin yksityiskohtaisista grafiikoista pääse nauttimaan täysillä ne päässä. Painavat lasit, tiellä olevat johdot sekä lasien huomattavasti televisioruutua heikompi resoluutio eivät ole miellyttävintä pelikokemusta hakevien hifistelijöiden mieleen. Tilanne on toisaalta aivan toinen siinä vaiheessa, kun VR-lasit kehittyvät tulevaisuudessa pienemmiksi, langattomiksi ja tarkemmiksi. Herkimmät saattavat myös kokea eriasteista pahoinvointia ainakin ensimmäisillä pelikerroilla.

Saimme myös tilaisuuden haastatella Kazunori Yamauchia pikaisesti hänen omista autoistaan, joihin kuuluu muun muassa ikoninen Ford GT. Siitä kuitenkin myöhemmin lisää Autot-osiossamme.

Grazie, Enzo!

Pelaamisen lisäksi pääsimme vierailemaan myös Modenan keskustan laitamilla sijaitsevassa Enzo Ferrarille (1898–1988) omistetussa museossa. Alun perin Enzon isän, Alfredo "Dino" Ferrarin työpajaan perustettua museota on laajennettu ja remontoitu viime vuosina. Sen syövereihin kätkeytyy valtava määrä valmistajan historiaa aina klassikkoautoista ja vanhoista moottoreista F1-kilpureihin ja tämän päivän hyperautoihin, kuten LaFerrari Apertaan. Näimmepä vilaukselta myös Enzo Ferrarin työhuoneen.

Museossa esillä olevat autot vaihtuvat tiheään tahtiin. Vierailumme aikaan käynnissä olleessa "Driving With the Stars" (suom. Ajetaan tähtien kanssa) -näyttelyssä oli esillä muun muassa brittiläisen funk-yhtye Jamiroquain keulahahmon Jay Kayn vihreä LaFerrari. 

Olipa esillä myös Kimi Räikkösen F60, jolla hän nappasi voiton Belgian GP:stä vuonna 2009. Samassa kilpailussa Force Indialla ajanut Giancarlo Fisichella otti tallin historian ensimmäisen paalupaikan. Klassisempaa F1-kalustoa edusti Alain Prostin Ferrari.

Höpinää tötteröön

Virtuaalisen kilpailemisen ja paikallaan nököttävien autojen tultua tutuksi, päästettiin satapäinen toimittajajoukko myös radalle oikeiden ja varsin liukkaasti liikahtavien urheiluautojen rattiin.

Autodromo di Modenan tiluksilla ajettavissamme olivat muun muassa Lamborghini Huracán Spyder, Mercedes-AMG GT, BMW M2 ja Porsche 911 Carrera 4 GTS. Me moisiin autoihin tottumattomat pääsimme myös maistamaan ihan oikeaa rata-ajoa Lamborghini Aventadorin, erikoisen KTM X-Bow R:n sekä jo aiemmin mainitun BMW M6 GT3:n pelkääjän paikalla. Painotus oli muuten sitten sillä pelkääjä-sanalla, sillä toimittajia kyydittäneet kilpa-autoilijat eivät turhaan himmailleet.

Vaikka rata-autoilu olikin äärimmäisen hauska ja tavallisuudesta poikkeava osa pelin julkaisutapahtumaa, ampui Polyphony Digital tavallaan itseään jalkaan. Radalla nimittäin kävi hyvin nopeasti selväksi, että vaikka kuinka Gran Turismon tai muiden ajopelien kehittäjät ylistäisivät omien teostensa realistisuutta, ei niillä ole loppujen lopuksi paljoakaan tekemistä tosielämän rata-autoilun kanssa. Erityisesti Gran Turismo Sportin kohdalla on puhuttu virtuaaliracingin ja tosielämän moottoriurheilun rajan hämärtymisestä, mutta suurimmat aistien hämärtymiset koettiin kyllä tällä kertaa Huracánin ratin takana.

Yksikään peli ei pysty tarjoamaan sitä tunnetta, mikä seuraa vatsalaukun kiertymisestä selkärangan ympärille, kun alla on reilussa kolmessa sekunnissa nollasta sataan kiihtyvä superauto. Puhumattakaan siitä tunteesta, kun käsissäsi on satojen tuhansien eurojen arvoinen kimpale italialaista insinööritaitoa ja takaraivossa jyskyttävä käsky drive it like you stole it.

***