Tänään julkaistavassa kirjassa Duudsonit – Härmästä Hollywoodiin Duudsonit kertovat myös elämästään ajalta ennen kuin heistä tuli tunnettuja.
Duudsoneiden lapsuuteen mahtuu vaikeuksia samalla tavalla kuin kenen tahansa nuoren. Tämän he haluavat osoittaa kirjallaan, jonka on tarkoitus saada lukijat uskomaan unelmiinsa.
Jarno Laasala kertoo kirjassa, kuinka häntä on koulussa kiusattu muun muassa hörökorvista.
– Ei se kuitenkaan ollut pelkästään ulkonäkökeskeistä. Kiusaajathan nyt keksivät kiusattavaa mistä vain, Jarno sanoo.
Kiusaaminen oli aaltoilevaa ja jatkui ala-asteella kausittain. Ensimmäisillä luokilla se oli pahinta. Jarno oli kuitenkin siinä mielessä onnekas, että kiusaaminen loppui lopulta.
– Kiusaamiseen puututtiin, kun puhuin siitä kotona. Opettaja puuttui siihen koulussa ja sitä kautta se vähentyi huomattavasti. Mutta eihän se siihen tietenkään kokonaan loppunut, Jarno muistelee.
Vaikka ala-aste oli Jarnolle rankkaa aikaa, ei hän kuitenkaan suostunut lannistumaan ilkeilystä. Kiusaaminen nosti pienen pojan sisua vain entisestään.
– Silloin kun jengi kiusasi minua, mietin, että tulen näyttämään kaikille. Onneksi osasin kaikesta huolimatta ajatella, että olen parempi jätkä kuin nuo. En lannistunut, vaikka tuntui pahalta, Jarno kertoo.
Kun Duudsonit eli oikea ystäväporukka löytyi, alkoi Jarno ajatuksissaan toteuttaa mielikuvastaan supersankarikaveriporukasta.
Vaikka Jarno on nykyään menestynyt ja rakastettu Duudsonit-Jarno, eivät haavat ole vieläkään täysin parantuneet.
– Väitän, että vieläkin tietyissä tilanteissa kiusaaminen näkyy minussa huonoina piirteinä. Toivottavasti se tulee vuosien varrella muuttumaan, Jarno sanoo.
– Jarno on sanonut, että vaikka stunteissa on olkapäät ja hiukset palaneet, niin silti kipein muisto on kiusaaminen. Kiusaaminen on tehnyt Jarnosta sellaisen, että hän ei lannistu. Ennen kaikkea Jarnosta on tullut reilu tyyppi. Hän haluaa kohdella kaikkia hyvin, Jukka Hildén kehuu ystäväänsä.