Norjan antidopingtoimisto on huolissaan. Useiden norjalaisten arvioidaan käyttävän dopingia tietämättään, NRK kertoo.
Norjan antidopingtoimisto on lähettänyt maan elintarviketurvallisuusviranomaiselle tänä kesänä huolikirjeen. Se on Norjan yleisradioyhtiö NRK:n mukaan erityisen huolissaan treenaamisesta innostuneiden nuorten ravintolisien käytöstä.
Tarkasteluun oli otettu 93 norjalaisille suunnattua ravintolisää. 21 sisälsi laittomia aineita, ja näistä kahdeksan oli suoria dopingaineita, anaboliset steroidit mukaan lukien. Useita aineita ei ollut kuitenkaan ilmoitettu pakkauksessa.
Norjan antidopingtoimistossa työskentelevä Fredrik Lauritzen pitää ravintolisien markkinoita epämääräisinä.
– On hyvin tiedossa, että ravintolisät voivat sisältää dopinglistalla olevia aineita, jotka voivat myös aiheuttaa terveysriskejä. Meitä kiinnostaa tietää lisää siitä, kuka on vastuussa korkean riskin tuotteiden valvonnasta ja sääntelystä Norjassa, Lauritzen setvii.
Tutkimuspäällikkö sanoo suoraan uskovansa norjalaisten käyttävän dopingia tietämättään.
– Ehdottomasti! Sitä todellakin tapahtuu. Se, miten vakavaa tämä on terveydelle, riippuu siitä, kuinka suuria määriä kiellettyä ainetta on.
– Näemme ravintolisiä, joiden väitetään parantavan suorituskykyä. Esimerkiksi että niillä on virkistävä vaikutus, että ne rakentavat luonnollisesti lihaksia tai polttavat rasvaa. On paljon hyvää dokumentaatiota, sekä kansainvälisesti että Norjassa, joka osoittaa, että on suuri riski, että nämä tuotteet saattavat sisältää kiellettyjä aineita.
"Usein näyttävillä nimillä ja etikeillä"
Norjan antidopingtoimistoa huolettavat etenkin pre-workout-tuotteet, joita on tarkoitus käyttää ennen harjoituksia. Nämä tuotteet voivat olla muissa maissa valmistettuja, niitä myydään Norjassa ilman reseptiä, "usein näyttävillä nimillä ja etiketeillä", ja niitä markkinoidaan sosiaalisessa mediassa.
Norjan elintarviketurvallisuusviranomainen kertoo, että tuotteita myyvät yritykset ovat vastuussa niiden turvallisuudesta ja määräysten noudattamisesta. Niiden on varmistettava, etteivät tuotteet sisälä ainesosia, joilla voi olla kuluttajille haitallisia vaikutuksia.
– Merkintöjen on oltava oikeita, eivätkä ne saa johtaa kuluttajia harhaan.
Vaikka lieveilmiötkin jylläävät, Norjan antidopingtoimiston Lauritzen uskoo, että useimpia Norjassa ostettuja tuotteita on turvallista käyttää.
Suomessa muistetaan lähivuosilta pika-aituri Lotta Haralan dopingkäry, jonka hän selvitti johtuneen lisäravinne kreatiinista. Hän antoi vuonna 2020 positiivisen näytteen kielletystä piristeestä ja sai sittemmin kolmen kuukauden pannan. Harala kertoi, että hänen normaalisti käyttämänsä kreatiinivalmiste oli loppunut varastolta ja hän oli tilannut eri merkin tuotetta. Vaikka tuoteselosteessa ei ollut mainintaa kielletyistä aineista, Harala oli saanut moista elimistöönsä.