Tenniksen maailmanlistan ykköspelaajan Jannik Sinnerin dopingselitykset toistavat samaa, Italiassa hyväksi havaittua kaavaa, kirjoittaa MTV Urheilun Ville-Veikko Valta.
Kylläpäs sattui. Nimittäin tennistähti Jannik Sinnerin fysioterapeutille, joka joutui turvautumaan haavanhoidossaan Trofodermin-nimiseen lääkeaineeseen ja päätyi tämän jälkeen saastuttamaan maailmanlistan ykköseksi kohonneen italialaispelaajan kehoa anabolisella steroidilla.
Tästä virallisen ja jälkikäteen myös hyväksytyn selvityksen mukaan johtui tenniksen maailmanlistan ykköseksi kohonneen Sinnerin kaksi klostebolia sisältänyttä dopingnäytettä viime keväänä.
Sinnerin dopingtapauksessa on monia, osin Suomessakin tunnettuja elementtejä.
Pohjoismaiden viime vuosien kuuluisimmassa dopingtapauksessa Trofodermin-lääkeainetta päätyi rohtuneisiin huuliin purkin italialaisesta apteekista ostaneen lääkärin avustuksella vuonna 2016.
Therese Johaugin
Johaugin selitys lääkärin erehdyksestä hyväksyttiin Norjassa, jossa tuomio lieveni 13 kuukauden kilpailukieltoon. Kansainvälisen hiihtoliiton valituksen jälkeen tähtihiihtäjän sanktio koveni lopulta 18 kuukauteen.
imago/Digitalsport/ All Over Press
Therese Johaug oli myrskyn silmässä klostebol-kärynsä jälkeen syksyllä 2016.
Italiassa ja Brasiliassa, joissa klostebolia sisältäviä ulkoisesti käytettäviä lääkkeitä on saatavilla apteekeista ilman reseptiä, kontaminaatioita on sattunut vuosien varrella lukuisia.
Dopingjournalismiin keskittyvän toimittajan Edmund Willisonin mukaan peräti puolet maailman klostebol-käryistä on peräisin Italiasta. Vuosien 2019–2023 aikana niitä kirjattiin yhteensä 38 kappaletta.
Willisonin haastatteleman italialaisviranomaisen mukaan lukemaa on enää vaikea uskoa pelkäksi sattumien sumaksi.
Willisonin mukaan kärynneiden urheilijoiden selitykset kontaminaatiosta noudattavat hyvin pitkälti samaa kaavaa kuin Sinnerillä, ja hyvin usein ne myös hyväksytään. Yhtenä esimerkkinä Willison mainitsee 17-vuotiaan tennislupauksen Matilde Paolettin, jonka kerrottiin saaneen lääkeainetta kehoonsa lemmikkichihuahuansa silittämisestä. Koiran haavaa oli aiemmin hoidettu klostebolia sisältäneellä suihkeella.
Tapausten määrän edessä ihmetystä herättää, miten toistuvasti urheilun huipulla toimivilta jää huomiotta klostebol-purkkien kyljessä komeilevat, silmiinpistävät varoitukset dopingaineesta. Tätä ihmetteli Johaugin käryn jälkeen tunnetusti myös Suomen eturivin hiihtäjiin lukeutuva Aino-Kaisa Saarinen.
Willison kysyykin, voisiko klostebol-käryissä olla selityksistä huolimatta puhtaasta dopingista eli suorituksen parantamisesta kielletyillä aineilla.
Tällaisia väitteitä on esittänyt aiemmin muun muassa Marion Jonesin dopingjupakkaan sotkeutunut kemisti Victor Conte, joka esitti testosteronia sisältävien lääkevoiteiden säännöllisen käytön kehittävän lihaksia ja veren hemoglobiiniarvoja baseballissa.
– Pelaajat voivat mennä kotiin tai hotellille pelin jälkeen, käyttää testosteronivoidetta, -geeliä tai -lappua, ja sitä on mahdotonta havaita enää seuraavana päivänä kentällä. Uskon, että nämä kaverit käyttävät testosteronia joka ikinen päivä, Conte totesi vuonna 2013.
Willisonin haastattelema Portugalin antidopingtoimiston entinen johtaja Luis Horta on huolissaan voiteiden tai geelien mahdollisesta käytöstä.
– Uskon, että jotkut dopingin käytössä mukana olevat lääkärit käyttävät tätä strategiaa, jotta sitä ei havaittaisi tai riski havaintoon on matala, Horta kommentoi.
– Havainnointi-ikkuna on todella, todella lyhyt. Se on joskus vain tunteja, joten se on hyvä tapa doupata matalammalla riskillä.
Manuel Romano/NurPhoto
Italialainen tennispelaaja Marco Bortolotti kärysi klostebolista viime vuoden lokakuussa. Hänen selityksensä tahattomasta kontaminaatiosta hyväksyttiin, eikä hänelle langetettu kilpailukieltoa dopingin käytöstä.
Suomen urheilun eettisen keskuksen lääketieteellisen asiantuntijan Pekka Rauhalan mukaan klostebol-epidemiasta on kuitenkaan turha puhua. Rauhalan mukaan esimerkiksi vuonna 2022 kaikista steroidikäryissä vain kolmessa prosentissa näytteistä esiintyi klostebolia.
Rauhala pitää anabolisia steroideja sisältävien voiteiden käyttöä suorituksen parantamiseksi teoriassa mahdollisena.
– Kyllähän ihonkin kautta imeytyy lääkeainetta elimistöön, mutta merkittävät pitoisuudet pitää olla, ja niitä voiteita pitää reilusti ottaa, jotta anaboliset hyödyt tulevat esiin, Rauhala sanoo.
– Tässä Sinnerin tapauksessa voisin veikata, että ne pitoisuudet ovat olleet kuitenkin matalat, koska tällainen selitys on mennyt läpi.
Rauhala korostaa, että nykyisten dopingtestien herkkyys paljastaisi päivittäisen käytön vääjäämättä.
– Nykyään menetelmät ovat niin herkkiä, että pienetkin pitoisuudet näkyvät. Jos on käyttänyt merkittäviä määriä, se näkyy hyvin pitkään. Ja sitten jos on pieniä annoksia, ei niillä ole sellaista hyötyä tai se jäisi hyvin marginaaliseksi.
Näin ollen Sinnerin antamien kahden testin lähes häviävän pienet klostebol-pitoisuudet voivat hyvinkin selittyä vahinkona, mutta aivan kuten Johaugin käryn kohdalla ilmaan jää väistämättä ripaus epäilyä.
– Jos on käytetty isoja määriä, ja siitä on kulunut riittävästi aikaa, tilanne on toinen, Rauhala summaa.
