Covid-19-potilaiden kuolleisuus tehohoidossa oli keväällä Suomessa poikkeuksellisen alhainen – teholle joutuneista valtaosa oli miehiä ja 88 prosenttia ylipainoisia

2:21
Suurin osa Suomessa koronan vuoksi tehohoitoon joutuneista on ylipainoisia miehiä.

HUS:in ja KYS:in tehohoitolääkärien tekemässä COVALI tutkimuksessa on käyty läpi kaikkien Suomen sairaaloissa olleiden 227 tehohoitopotilaiden tiedot.

Covid-19-potilaiden tehohoidon kokonaiskuolleisuus on Suomessa poikkeuksellisen alhainen vain 15  prosenttia potilaista menehtyi, kun esimerkiksi Englannissa kuolleisuus oli peräti 40 prosenttia.

Suomessa ehdittiin valmistautui koronapotilaiden hoitoon, koska pandemia tuli meille myöhemmin kuin Eurooppaan. Kuolleisuus jäi tehohoidossa meillä huomattavasti alhaisemmaksi kuin muissa maissa.

– Suomessa tehohoidon tulokset ovat erittäin hyvät, mistä olemme erittäin iloisia. Se tuo myös lohtua tässä koronaepidemiassa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Salla Kattainen HUS:in tehoklinikalta.

Karkeasti puolet menehtyneistä oli yli 70-vuotiaita. 70- ja 80-vuotiaiden ikäryhmässä oli suurempi kuolleisuus kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

– Minut yllätti se, että nuori ja tervekin ihminen voi sairastua vakavasti ja kuolla tähän tautiin, vaikka se toki epätodennäköistä onkin, toteaa Kattainen.

Teholle joutuneista 40% perusterveita

Teholle joutuneista yli puolet oli alle 60 vuotiaita. Pitkäaikaissairauksia heitä oli 60 prosentilla, joten jopa 40 prossenttia oli perusterveitä.

Tehohoidon kesto vaihteli parista viikosta jopa kolmeen kuukauteen.

Hoidon aikana potilaat menettivät painostaa 10-20 kiloa, suurimmaksi osaksi lihasmassaa. Tämä tapahtuu siksi, että keho joutuu kataboliseen tilaan. Elimistö ei kykene hyödyntämään samalla tavalla annettua lisäravintoa.

Osa yhä työkyvyttömiä

Puoli vuotta tehohoidon jälkeen kiputilat ja hapenottokyvyn heikkous vaikeuttavat kuntoutumista osalla.

Koronapotilaiden RECOVID -pitkäaikaisseurantatutkimusta tekevä HUS:in tehoklinikan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin, dosentti Johanna Hästbackan mukaan toipuminen on edennyt erityisesti niillä, jotka olivat ennen koronaa hyvässä kunnossa.

– Osa potilaista on toipunut lähes ennen koronaa vallinneeseen kuntoonsa, mutta sitten on sellaisia potilaita, jotka eivät ole pystyneet palaamaan työelämään ja heidän fyysinen suorituskykynsä on huono, sanoo Hästbacka.

Hänen mukaansa sellaista yhteistä tekijää ei ole helppo löytää, joka selittäisi huonon toipumisen. Monet potilaat ovat kertoneet myös muistiongelmista, keskittymisvaikeudesta ja aivosumusta.

– Nyt moni kokee voivansa jo paremmin. Monilla meni pari ensimmäistä kuukautta, jolloin kunto oli huono, lisää Hästbacka.

Tehohoidossa on käytetty meillä vain tutkimuksissa hyväksi havaittuja lääkkeitä eikä ole lähdetty kokeellisiin hoitoihin.

Veren hyytymistä estävällä lääkityksellä pyrittiin keväällä estämään Covid-tehohoitopotilailla yleisiä tukoksia. Nyt lääkearsenaaliin on saatu deksametasonihoito, joka on ainakin englantilaisen suuren tutkimuksen mukaan  vähentänyt kuolleisuutta ja lyhentänyt sairaalahoitoa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja