Comeyn FBI-potkuja verrattiin Lauantai-illan verilöylyyn – mistä on kyse?

FBI-johtaja James Comeyn potkujen yhteydessä on toistuvasti viitattu presidentti Richard Nixonin toimiin lokakuussa 1973 kesken kiivaimman Watergate-skandaalin pyörityksen. Skandaalissa Nixonin yksityiset avustajat olivat edellisvuonna murtautuneet demokraattien puoluetoimistoon Watergaten hotelli- ja toimistorakennuksessa Washingtonissa ja jääneet siitä kiinni.

Skandaalin koko ajan laajentuessa sitä selvittämään nimettiin toukokuussa 1973 erikoissyyttäjä Archibald Cox.

Heinäkuussa kävi ilmi, että Valkoisessa talossa oli äänitysjärjestelmä, joka tallensi kaikki keskustelut. Nauhojen uskottiin sisältävän tärkeitä tietoja, jotka joko vahvistaisivat tai kumoaisivat presidentin syyttömyyden.

Cox jätti haasteen, jossa hän vaati nauhoja luovutettaviksi. Nixon kieltäytyi vedoten etuoikeuksiinsa presidenttinä. Samalla hän määräsi oikeusministeri Elliot Richardsonin käskyttämään Coxia niin, että tämä peruisi haasteen tai eroaisi. Richardson kieltäytyi, kuten myös apulaisoikeusministeri William Ruckelshaus, jotka molemmat erosivat.

Kahdet korkean profiilin potkut samana päivänä tuottanutta tapahtumasarjaa on myöhemmin kuvattu termillä Lauantai-illan verilöyly.

Lopulta virkaatekeväksi oikeusministeriksi nimitettiin tuomari Robert Bork, joka suostui erottamaan Coxin. Potkut todettiin myöhemmin oikeudessa laittomiksi.

Watergate-skandaali johti lopulta Nixonin eroon elokuussa. Häntä ei koskaan tuomittu virkarikoksista, koska Nixonin seuraaja Gerald Ford armahti hänet. Nixon itse vakuutti kuolemaansa saakka olevansa syytön.

Lähteet: Politico, BBC, CNN

Lue myös:

    Uusimmat