Chilen armeija myönsi vastuunsa ihmisoikeusrikoksista

Chilen armeija on myöntänyt ensimmäistä kertaa vastuunsa ihmisoikeusrikoksista, jotka tapahtuivat kenraali Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana 1973-1990. Armeijan komentaja Juan Emilio Cheyre totesi eilen julkaistussa lausunnossa, että armeija oli kokonaisuutena osallinen Pinochetin kauden ihmisoikeusloukkauksiin. Tähän asti armeija on katsonut, että ihmisoikeusrikosten syynä olivat yksittäisten henkilöiden "ylilyönnit".

- Chilen armeija on tehnyt vaikean mutta peruuttamattoman päätöksen kantaa instituutiona vastuunsa kaikista rangaistavista ja moraalisesti tuomittavista toimista, kenraali Juan Emilio Cheyrelausui La Tercera -sanomalehdessa.

Cheyre totesi, ettei ihmisoikeusloukkauksia voi puolustella sillä, että kylmän sodan jännitteet heijastuivat Chileen.

- Oikeuttiko maailmanlaajuinen konflikti loukkaamaan ihmisoikeuksia Chilessä? Vastaukseni on yksiselitteinen: ei. Kukaan ei voi oikeuttaa ihmisoikeusloukkauksia, Cheyre kirjoitti kannanotossaan.

Chilen armeijaa 1973-1998 johtanut Pinochet ei ole koskaan myöntänyt armeijan vastuuta.

- Kaikissa poliittisissa kamppailuissa kaikkialla maailmassa tapahtuu ylilyöntejä. Aina löytyy ihmisiä, jotka eivät hillitse itseään, Pinochet totesi vuosi sitten.

Virallisten tilastojen mukaan noin 3000 ihmistä murhattiin tai katosi Pinochetin 17-vuotisen diktatuurin aikana.

Raportti: uhreja yli 30 000

Cheyren lausunto tuli julkisuuteen vain muutama päivä ennen merkittävän virallisen raportin julkistamista. Siinä todetaan yli 30 000 ihmisen joutuneen laittomien pidätysten ja kidutuksen uhreiksi sotilashallinnon aikana. Raportti on määrä luovuttaa presidentti Ricardo Lagosille keskiviikkona.

Lagos luonnehti Cheyren lausuntoa historialliseksi askeleeksi Chilen armeijan tiellä osaksi demokraattista nyky-Chileä. Kadonneiden omaiset sen sijaan moittivat lausuntoa riittämättömäksi ja vaativat syyllisten tuomista oikeuteen.

Marraskuun loppupuolella 89 vuotta täyttävä Pinochet odottaa tuomarin päätöstä siitä, joutuuko hän vastaamaan oikeudessa osallisuudestaan operaatio Kondoriin. Sen suojissa eteläamerikkalaiset diktaattorit tuhosivat poliittisia vastustajiaan 1973-1990.

(MTV3-STT-AFP)