Burleski ei ole vain naisten juttu

Burleski on rantautunut Suomeen tosissaan. Siitä kertoo jo vuotuisten Helsinki Burlesque Festival -tapahtumien suosio. Enää naiseutta ylistävä esitystaide ei ole kuitenkaan enää ainoastaan naisten juttu, vaan myös miehiä nähdään yhä enemmän niin lavoilla kuin yleisössäkin. Lue, mistä kaikesta burleskissa oikein on kyse!

Yhdysvaltalainen burleskitaiteilija ja malli, sensuelli Dita Von Teese lienee tunnetuin burleskin ilmentymä, kyllä muuallakin maailmassa silti osataan. Helsinki Burlesque Festival -nimellä kulkevaa, kansainvälisiä ja kotimaisia lavalle ja yleisöön keräävää tapahtuma on järjestetty Suomessa jo vuodesta 2008 lähtien. Ilmiönä burleski on kuitenkin huomattavasti vanhempi. Klassisia kabaree-burleskiesityksiä on nähty jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa syntyneen leikillisen amerikkalaisen vaudevillen hengessä.

Nykypäivänä burleskiesitysten voidaan kuvailla olevan neoburleskia, eli burleskia ja populaarikulttuurin elementtejä yhdistäviä esityksiä tai vaikkapa queerlesqueta, eli sukupuolirooleilla leikittelevää burleskia. Kuten vuoden 2012 Helsingin burleskifestivaaleilla nähtiin, myös miehet näkyvät lavalla boylesque-esityksissään.

Burleskilavojen tavoin myös yleisöön ovat tervetulleita niin miehet kuin naisetkin, kunhan yhteisistä pelisäännöistä pidetään huolta: esityksiä tullaan katsomaan niiden viihdyttävyyden takia, eikä pervoilua sallita. Esimerkiksi esiintyjiin koskemista suvaita, eikä kyseessä ole strippausesitys, jossa yrittää tunkea rahaa vähissä vaatteissa pyörähtelevän naisen pikkupöksyihin.

Bettie Blackheart on ollut pitkään mukana burleskikuvioissa Kuva: Bernie GoGo

Lavalla nähtiin myös miehiä, kuten Sir Willy Waterlily Kuva: Mats Õun

Monimuotoisuus yhdistää

Lavalla nähdään hoikkia naisia ja runsaita naisia. Treenattuja, pitkiä, lyhyitä, pyöreitä, lihaksikkaita, vaattein verhottuja ja alastomia vartaloita. Miehiä ja naisia yhteisesityksissä, pelkkiä miehiä, pelkkiä naisia. Esiintyjä päättää itse rajansa, eli sen, kuinka alastomaksi haluaa riisuutua ja mitä itsestään paljastaa. Yleinen tapa on se, että esimerkiksi naisesiintyjä peittää nänninsä joko tupsullisilla koristeellisilla suojilla, tasseleilla, tai tupsuttomilla sellaisilla, pastieseilla. Maailmalla yleistynyt tapa on peittää myös alapää alushousujen sijaan jonkinlaisella pienemmällä suojalla.

Esiintyjien monimuotoisuuden sijasta burleskia yhdistääkin esitykset, jotka ovat huumoria täynnä: ilkikurisia satiireita, yhteiskunnan ongelmiin keskittyviä suloisenkatkeria tai vaikkapa sukupuolinormeilla leikitteleviä.

Ranja on käyttänyt asuaan aikaisemminkin, mutta tällä kertaa uusin asustein.

Upea asu on alusta alkaen naisen itsensä suunnittelema ja tekemä.

Kiusoittelevaa erotiikkaa

27-vuotias muotialalla työskentelevä mallimestari Ranja on nähnyt burleskiesityksiä jo lukemattomia kertoja. Hän kertoo löytäneensä burleskin nähtyään kuvia Dita Von Teesen esityksistä ja ihastuneensa tämän esiintymisasuihin.

– Burleskissa kiehtoi myös sen naisellisuus ja kiusoitteleva eroottisuus, Ranja lisää.

– Nykyään pidän burleskista sen monimuotoisuuden ja vapautuneisuuden takia. Burleskiesiintyjiä on hyvin monenlaisia ja itsekin pidän hyvin monentyyppisistä esityksistä. Minulle pukeutuminen ja laittautuminen juhliin ja tapahtumiin on osa varsinaista tapahtumaa. Vaatteet ja tyyli ovat minulle tärkeitä ja nautin niihin panostamisesta. Erityisesti burleskitapahtumiin pukeutuessani minulla on mahdollisuus kokeilla erilaisia tyylejä ja asuja. Unelmoin aina lapsena voivani pukeutua egyptiläiseksi kuningattareksi ja rokokoo-ajan aateliseksi ja nämä asut olenkin toteuttanut burleskifestareilla.

Ranja oli pukeutunut festivaaleilla itse tehtyyn korsettimekkoon, koruihin ja päähineeseen, joka oli tehty fasaanin siivestä. Korsettimekon saumoissa olevien luiden hän kertoi kaventavan vyötäröään lähes kymmenellä sentillä.

– Asu ei siis ole mukavin päällä, mutta mitäpä sitä ei tekisi tyylinsä eteen, hän naurahtaa.

Lauantaina Senja oli hyvä haltiatar itse valmistamassaan asussa.

Myös Senjan avomies Sauli viihtyi burleskin parissa.

Mieskin saa panostaa pukeutumiseensa

Ateljeeompelija Senja, 29, oli burleskin parissa festivaaleilla jo omien arveluidensa mukaan neljättä kertaa. Alunperin hän oli päätynyt katsomaan burleskia esiintyvän ystävän ansiosta.

– Olin innoissani burleskista, koska tiesin, mistä on kyse. Oli ihanaa, että esiintyjien joukosta löytyi myös isompia tyttöjä, ja tykkäsin esitysten huumorista hirveästi, Senja kertoo.

– Burleskifestivaalit ovat vuoden kohokohta, sinne saa laittautua villeimpiin asuihinsa – tai olla laittautumatta. Festivaaleilla olin ensimmäisenä päivänä pukeutunut korttitemppuja tekeväksi taikuriksi ja toisena rokokoon henkeen hyväksi haltiattareksi.

Myös Senjan avomies Sauli, 28, oli mukana menossa. Sauli lähti mielellään mukaan ja kierrätti asuunsa saman takin, jonka Senja oli valmistanut itselleen perjantaiksi.

– Olin vain lauantaina paikalla ja tilaisuuteen liittyi sosiaalista pyörimistä sen verran, että jotkut esitykset jäivät osittain näkemättä. Onneksi burleskia ei oteta samalla tavalla vakavasti kuin vaikka oopperan väliajalta myöhässä palaamista, mies vitsailee.

Burleski vei mukanaan Vera De Vilin

Suomalaisen viiden naisen muodostaman burleskiryhmän The Itty-Bitty Tease Cabaretin Vera De Vil, 30, näki ensimmäistä kertaa burleskia viisi vuotta sitten – ja rakastui välittömästi.

– Esitykset olivat upeita ja humoristisia, ja huomasin ajattelevani heti, millaisen esityksen itse tekisin. Myös mukana ollut ystäväni innostui esityksistä ja halusi perustaa burleskiryhmän. Perustimme viiden tytön burleskiryhmän The Itty-Bitty Tease Cabaretin ja olemme esiintyneet siitä lähtien.

Vera De Vil kertoo pitävänsä burleskista, koska kuka tahansa voi halutessaan tehdä sitä. Esitykset ja esiintyjät ovat keskenään hyvin erilaisia ja lavalla voi olla täysin eri persoonana kuin arkisin.

– Esiintyminen on koukuttavaa. Olen hirveä lavajännittäjä, joten siellä olo tuntuu samaan aikaan ihanalta ja vähän pelottavalta, mutta kun esitys menee hyvin ja yleisö on mukava, jää siitä hyvä olo moneksi päiväksi. Myös numeroiden suunnittelu ja asujen askartelu on kivaa.

Myös burleskitähden äiti on käynyt katsomassa ryhmän esiintymisiä useampaan otteeseen.

– Ensimmäistä kertaa hän näki burleskia vuoden 2009 burleskifestareilla. Silloin hän nauroi lujempaa kuin kukaan muu yleisössä. Hänen mielestään onnistuneista burleskiesityksistä tulee hyvä mieli ja vielä esitysten jälkeenkin hymyilyttää, Vera De Vil kertoo.