Climate Case Japan on pyytänyt Japanin asianajajien keskusliittoa tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia perusoikeuksien näkökulmasta.
Japanilainen kansalaisryhmä on ryhtynyt kirittämään oikeusteitse maan ilmastotoimia. Climate Case Japan kanteli kesäkuussa Japanin asianajajien keskusliitolle hallituksen ilmastotoimista. Ryhmä toivoo, että keskusliitto rinnastaa kantelun käynnistämän tutkintansa seurauksena riittämättömät ilmastotoimet oikeusrikkomuksiksi ja suosittelee hallitukselle ja tuomioistuimille korjaavia toimenpiteitä.
– Toivomme myös, että kantelua voi käyttää perustana ilmastokanteille Japanissa, ryhmän jäsen Soyo Hinata kertoo STT:lle.
Japanissa kynnys ilmastokanteille on hänen mukaansa korkea, sillä tuomioistuimet ovat pitkälti kieltäytyneet tunnustamasta asiavaltuutta kansallisia ilmastotoimia koskevissa kiistoissa.
Keskusliiton tarkastelun keskiössä on Japanin perustuslain takaama oikeus terveelliseen ja kulttuuriseen elämään. Vaikka liiton lausunto ei ole velvoittava, liiton keskeinen asema japanilaisessa oikeusjärjestelmässä tarkoittaa, että sen laintulkinnat voivat vaikuttaa politiikkatoimiin ja oikeuskäytäntöön.
"Ajatuksena selvä ja kiistaton"
Professori Seita Emori Tokion yliopistosta ei usko, että kantelu yksin saa aikaan muutosta. Hän näkee oikeustoimet osana laajempaa keinovalikoimaa vaikuttaa kansan ja lainsäätäjien suhtautumiseen ilmastotoimiin – samaan tapaan kuin ne vaikuttivat aikoinaan suhtautumiseen tupakointiin.
– Riittämättömien ilmastonmuutoksen vastaisten toimien rinnastaminen ihmisoikeusrikkomuksiin on minusta ajatuksena selvä ja kiistaton. Kyse onkin siitä, hyväksytäänkö ajatus (laajemmin), hän lisää.
Emori on tutkinut ilmastonmuutosta ja sen riskejä. Hän on yksi kantelun yli 350 allekirjoittajasta.
Kansalaisryhmän Hinata kertoo, että allekirjoittajien joukossa on lisäksi ilmastonmuutoksen myötä elinkeinonsa harjoittamisen vaikeammaksi kokevia kalastajia ja maanviljelijöitä, tulvissa omaisuuttaan ja perheenjäseniään menettäneitä sekä omasta, läheistensä ja luonnon tulevaisuudesta huolehtivia kansalaisia.
Maailmanlaajuinen ilmiö
Muualla maailmalla tomerampia ilmastotoimia vaativat kanteet ovat yleistyneet viime vuosina – osin tuloksekkaasti.
Huhtikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että Sveitsin hallituksen riittämättömät ilmastotoimet rikkovat neljää Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa. Sopimuksen 8. artikla velvoittaa oikeuden mukaan hallitusta suojelemaan kansalaisiaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta heidän elämäänsä, terveyteensä ja elämänlaatuunsa.
Sveitsin hallitus ilmoitti elokuun lopussa, ettei se hyväksy ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. Kannanotossaan se arvioi, että maan nykyiset ilmastotoimet ovat riittävät ja kritisoi tuomioistuimen "laajaa tulkintaa" ihmisoikeussopimuksesta, kertoo Swissinfo. Aiemmin Sveitsin parlamentti oli samoin linjannut, ettei päätös edellytä maalta lisätoimia.
Yli 64-vuotiaiden sveitsiläisnaisten melkein kymmenen vuotta sitten nostamaa kannetta on pidetty sapluunana ilmastokanteille myös muualla siksi, että kantajat saattoivat vedota ikäänsä osoittaakseen olevansa erityisen alttiita helleaaltojen terveysriskeille.
Montanan osavaltiossa Yhdysvalloissa oikeus kumosi viime kesänä lain, joka oli estänyt lupaviranomaisia ottamasta huomioon fossiilienergiahankkeiden kasvihuonepäästöt, kertoo CNN. Tuomari perusteli päätöstään sillä, että laki rikkoi osavaltion perustuslaissa määriteltyä velvollisuutta vaalia ja edistää luonnon puhtautta ja elinvoimaisuutta. Päätöksestä on valitettu osavaltion korkeimpaan oikeuteen, jossa kuulemiset alkoivat heinäkuussa.
Lain kyseenalaistaneen kanteen toi 16:tta paikallista nuorta edustanut voittoa tavoittelematon yhdistys Our Children’s Trust.
Sateet ovat rankempia, helteet tukalampia
Japanilaisille ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin entistä kuumempina kesinä ja rankempina sateina, kertoo Emori.
Japanin ilmatieteenlaitoksen (JMA) mukaan vuoden 2023 kesä oli kuumin maan vuoteen 1898 ulottuvassa mittaushistoriassa. Kiotossa ja Kumagayassa päivän korkein lämpötila kipusi kesä-elokuussa yli 35 asteen peräti 38 päivänä. Tokiossakin tukalan helteen raja ylittyi 22 päivänä ja 30 asteen raja 68 päivänä.
Touko-syyskuussa kiireellistä hoitoa vaativia lämpöhalvauksia kirjattiin koko maassa 91 467, noin 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Japanin luonnonkatastrofivirasto.
Myös mennyt heinäkuu oli ennätyskuuma. JMA kertoi elokuussa, että kuukauden keskimääräinen keskilämpötila ylittyi 2,16 asteella.
JMA:n mukaan vuotuinen sademäärä ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 1980, mutta rankkasateista on tullut 1,7–2,3 kertaa yleisempiä. Vuosina 2018 ja 2019 tulvat, maanvyörymät ja muut sateiden aiheuttamat onnettomuudet aiheuttivat hallitusarvioiden mukaan satoja kuolemia ja yli 20 miljardin euron vahingot.
– Rankkasateita ja voimakkaita taifuuneja on ollut aina, mutta ilmaston lämmetessä ne aiheuttavat entistä enemmän tuhoa, tiivistää Emori.
Hän muistuttaa, että ilmastokriisin vahvistamat sääilmiöt ovat erityinen riski jo entuudestaan haavoittuville väestöryhmille, kuten lapsille, vanhuksille ja vähävaraisille, sekä maanviljelijöille ja muille ulkotöitä tekeville.
Taloudellinen toimintakin on uhattuna.
– Maanviljelijöiden on sopeuduttava, koska ilmaston lämmetessä nykymenetelmillä sadon määrä ja laatu laskee. Vesien lämpötilojen noustessa kalat muuttavat eikä saalista enää saa nykyisillä kalastusalueilla. Matkailualalla hiihtokeskukset lopettavat lumen puutteen takia, etelämmässä ala kärsii korallien haalistumisesta, hän listaa.
Climate Case Japanin Hinata lisää, että ryhmä haluaakin tähdentää japanilaisille, että ilmastotoimilla ei torjuta yksinomaan tulevaisuuden ongelmia.
Lisätoimia tarvitaan
Japanin ympäristöministeriö sanoi huhtikuussa, että maan kasvihuonepäästöt ovat laskeneet vuodelle 2050 asetetun hiilineutraaliuustavoitteen mukaisesti. Vuonna 2022 nettopäästöt olivat alle 1,1 miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli 2,3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2021 ja 22,9 prosenttia pienemmät kuin vertailuvuonna 2013. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Vuoteen 2030 mennessä päästöjen pitäisi laskea ainakin 46 prosenttia. Laskun täytyy jatkua sen jälkeenkin, etenkin jos hiilinielu ei kasva toissa vuoden noin 50 miljoonasta tonnista.
Lisätoimia tarvitaan paitsi Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitellulle 1,5 asteen uralle pääsemiseksi, myös nykyisen päästövähennystahdin ylläpitämiseksi, arvioi Emori.
Sarkaa riittää etenkin energiasektorilla. Energia- ja luonnonvaraviraston mukaan fossiilienergialla katettiin 83,5 prosenttia energiatarpeesta vuonna 2022, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010. Uusiutuvan energian osuus oli lähes kaksinkertaistunut 13,9 prosenttiin ja ydinvoiman laskenut 2,6 prosenttiin, alle neljännekseen vuoden 2010 lukemista.
Japani on viime vuosina ollut myös yksi suurimmista julkisen rahoituksen antajista kansainvälisille fossiilienergiahankkeille, arvioi yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Oil Change International.
Maan vihreän siirtymän suunnitelma on rakennettu kahden pilarin varaan. Hallitus aikoo kymmenessä vuodessa laskea liikkeelle noin 125 miljardin euron arvosta vihreitä joukkovelkakirjoja rahoittaakseen siirtymää tukevien teknologioiden kuten vety- ja ammoniakkiteknologioiden ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisujen kehittämistä. Liikkeellelaskun mahdollistamat panostusten toivotaan toimivan katalyyttinä yli 800 miljardin euron lisäinvestoinneille.
Lainojen neljä ensimmäistä – yhteensä noin 15 miljardin euron arvoista – erää on jo laskettu liikkeelle. Talouslehti Nikkein haastatteleman asiantuntijan mukaan kysyntä ei vastannut odotuksia.
Joukkolainat on määrä maksaa takaisin hallituksen "kilpailukykyä ja talouskasvua tukevaksi" kuvaileman päästömaksujärjestelmän tuotoilla. Se koostuu aluksi vapaaehtoisesta päästökaupasta ja fossiilienergialle vuonna 2028 asetettavasta asteittain nousevasta lisämaksusta.