Britannian uudella pääministerillä on edessään talousongelmien vyöry, mutta rajalliset keinot niiden ratkaisemiseksi

On mahdollista, että Britannian seuraavan pääministerin ajatukset palaavat toisinaan kevääseen 1940. Tuolloin Winston Churchill nousi Britannian pääministeriksi ja sanoi kuulussa puheessaan, että voi tarjota ainoastaan verta, vaivaa, hikeä ja kyyneleitä.

Kovin paljoa muuta ei ole luvassa nytkään, kun joko ulkoministeri Liz Truss tai entinen valtiovarainministeri Rishi Sunak nousee maan johtoon. Edessä on joukko isoja ongelmia, joista merkittävä osa aiheutuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Ennakkosuosikki konservatiivisen puolueen jäsenille suunnatuissa kyselytutkimuksissa on viime aikoina ollut Truss. Tutkimusyhtiö YouGovin pari viikkoa sitten julkistamassa mittauksessa Truss johti Sunakia prosentein 66–34.

Asian ratkaisevat konservatiivipuolueen jäsenet. Heidän täsmällistä määräänsä ei ole ilmoitettu, mutta äänioikeutettujen joukko on arvioitu 160 000–200 000 välille. Britannian väkiluku on noin 67 miljoonaa, joten siihen verrattuna uuden pääministerin valitsee olematon osa väestöstä. Konservatiivipuolueen jäsenet ovat yleensä vanhempia ja varakkaampia muuhun väestöön verrattuna, useammin miehiä kuin naisia ja lähes kaikki ovat valkoisia.

Äänestysaika päättyi perjantaina, ja tulos kerrotaan maanantaina.

Suuret kysymykset jo kättelyssä

Maan uusi johtaja ei kauaa kohottele kuplajuomalasiaan, sillä hän kohtaa hetimiten vaikean taloudellisen tilanteen.

Britannian brexitin jälkeisiä vaikeuksia, koronapandemiaa ja sen aiheuttamia markkinahäiriöitä, raaka-ainepulaa sekä tuotanto- ja toimitusketjujen katkeamisia seurasi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Näiden summana on käsissä joukko ongelmia.

Hinnat nousevat nyt vauhdilla, ja maan kaksinumeroinen inflaatiovauhti on nopein 40 vuoteen. Hyvin keskeisessä osassa on energian ja varsinkin koteja lämmittävän kaasun hinta.

– Täällä on inflaatio selvästi korkeampi kuin Suomessa, arvioidaan tuonne 15–20 prosentin välille eli puhutaan melkein Baltian maiden luvuista. Se on ensimmäinen asia, johon uusi pääministeri joutuu keskittymään, sanoo Suomen Lontoon-suurlähettiläs Jukka Siukosaari.

Eläminen maksaa yhä enemmän, ja kotitaloudet ovat entistä tiukemmilla, sillä palkat eivät nouse samaa tahtia. Puheet taantumasta ovat yleistyneet.

Lue lisää: Brittipubit uhkaavat sulkea ovensa ennätyskalliin energian takia – ala pyytänyt maan hallitusta apuun

Kuluttajat tinkivät vähän kaikesta

Inflaatiota ruokkii energian hinnannousu, joka näkyy muun muassa kotitalouksien kaasu- ja sähkölaskujen kovina korotuksina. Ruoka kallistuu. Lainakorot liikkuvat ylöspäin ja niin edelleen.

Britannian tilastoviranomaisen (Office for National Statistics) elokuun alussa julkistamien tietojen mukaan noin 90 prosenttia aikuisväestöstä kertoo, että heidän elinkustannuksensa ovat nousseet. Yleisimmät syyt kehitykselle ovat ruuan, kaasun ja sähkön sekä polttoaineiden hintojen nousu.

Kuluttajat yrittävät säästää siten, että niin sanotut turhat ostokset jätetään pois, kotona käytetään vähemmän kaasua ja sähköä, ja muita kuin välttämättömiä matkoja vähennetään. Osa tinkii ruokamenoista, ja osa käyttää säästöjään kattamaan jokapäiväisiä menoja. Jotkut kuluttajat ovat turvautuneet luottoihin.

Palkansaajat vaativat korotuksia

Työmarkkinoilla tilanne on turbulentti, sillä palkansaajien lakkoherkkyys kasvaa taloustilanteen ja ostovoiman heikentyessä.

Kuluneena kesänä on ollut muun muassa useampia lakkoja liikennealalla. Tuore pääministeri saattaa joutua mittaamaan voimiaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa varsin nopeasti.

– Palkkaneuvottelut ovat edessä niin täällä kuin joka paikassa muuallakin, koska inflaatio on noissa lukemissa. On selvää, että ei julkisella eikä yksityisellä sektorilla ole mahdollisuuksia vastata niihin välittömästi. Hyvin vaikea talvi on varmasti tulossa. Pääministeri maan poliittisena johtajana joutuu miettimään, mitkä nämä keinot ovat ja millä yhteiskuntarauha tai vakaus säilytetään, pohtii Siukosaari.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Winston Churchill saattaa nousta toisessakin yhteydessä uuden pääministerin mieleen. Puheessaan toukokuussa 1940 Churchill nimittäin sanoi myös: "Voitto hinnalla millä hyvänsä, voitto huolimatta kaikesta kauhusta, voitto, vaikka se veisi kuinka kauan ja vaikka tie siihen olisi kuinka raskas."

Uusi pääministeri on pääsemättömissä Venäjän kanssa. Britannia on Boris Johnsonin johdolla tukenut merkittävästi Ukrainaa sen puolustustaistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. Maa on sitoutunut sotilaalliseen ja taloudelliseen apuun, jotta Venäjä ei pääsisi sotatoimissaan niskan päälle. Sillä on luonnollisesti hintansa myös Britanniassa.

Englannin keskuspankin pääjohtaja Andrew Bailey onkin muistuttanut, että Venäjän laittoman hyökkäyksen aiheuttama taloudellinen shokki iskee väistämättä heikoimmassa asemassa oleviin. Heidän kun on pakko käyttää tuloistaan suuri osa välttämättömiin tarpeisiin.

– Venäläisten viime aikojen yksi uskomattomista väitteistä on, että tämänhetkiset globaalit talousongelmat johtuvat Venäjää vastaan asetetuista pakotteista, ei Venäjän hyökkäyksestä. Tämä on täyttä roskaa, Bailey sanoi puheessaan heinäkuussa.

– Taloudellinen hyvinvointi rakentuu tulevaisuudessakin demokratian ja turvallisuuden perustalle, pääjohtaja jatkoi.

Konstit äänestäjien tyydyttämiseksi

Pääministeriehdokkailta on vaadittu moneen otteeseen selkeitä näkemyksiä käsissä olevien talousongelmien ratkaisemiseksi.

– Keinot ovat joko tukea kansalaisia suoraan verovaroin tai laskea veroja, tiivistää suurlähettiläs Siukosaari.

– Tässä kampanjassa keskustelu on pyörinyt hyvin pitkälle näiden veronalennusten ja suorien tukien ympärillä. Ainakaan vielä ei muita vaihtoehtoja ole noussut esille, ja vähän vaikea on keksiä muita tapoja, jotka välittömästi näkyisivät kansalaisten ostovoimassa ja kukkarossa.

Truss peruutti viime tiistaille sovitun pitkän haastattelun yleisradioyhtiö BBC:n ohjelmaan. Sunakin kampanja syytti Trussia hankalien kysymysten välttelystä ja siitä, että tällä ei ole esittää keinoja päällä olevan kriisin ratkaisemiseksi. Sunak itse oli jo aiemmin vastaavassa haastattelussa. Ne ovat Britanniassa tyypillisesti tiukkoja keskusteluita, joissa poliitikot eivät pääse helpolla.

Lue myös: Britannian vilkkain konttisatama lakkoon ensi kertaa vuosikymmeniin – lähes puolet maan konttiliikenteestä kulkee sataman kautta