Brexit-hätäkokous laittaa EU-johtajat tiukkaan paikkaan: "Theresa Mayn on kerrottava, missä mennään"

Iso-Britannia on pyytänyt Euroopan unionilta brexitille lisää aikaa, mutta ainakaan vielä pääministeri Theresa May ei ole onnistunut kertomaan, mihin aika käytettäisiin.

Ero tapahtuu kuluvan viikon perjantaina 12. huhtikuuta, ellei muuta sovita. Pöydällä on pääministeri Mayn pyyntö lykätä brexit kesäkuun loppuun.

Lue myös: Brexit ja suurvaltioiden väliset jännitteet ongelmina – IMF laski ennustettaan maailman talouskasvusta

Pyyntöä on perusteltu sillä, että konservatiivipuolue kurottaa hallitus-oppositiorajan yli ja hakee konsensusta työväenpuolueen kanssa.

Viimeistään huippukokouksessa Maylta odotetaan osviittaa siitä, miten keskustelut etenevät ja onko sovusta toivoa.

Britannian parlamentista on ollut tähän asti mahdotonta löytää enemmistöä millekään brexit-vaihtoehdolle, minkä takia puolueiden yhteistyön on tulkittu olevan hyvä uutinen.

Lue lisää: Keskustan Juha Sipilä jää pois MTV:n Suuresta vaalitentistä – hän tuuraa pääministeriä

Parlamentin alahuone on torjunut niin eron ilman sopimusta, tulliliittoon jäämisen, Norjan mallin kuin uuden kansanäänestyksen järjestämisenkin.

EU:n kanssa neuvoteltu valmis erosopimus on kaatunut kolme kertaa selvin luvuin.

Britannia on jo ryhtynyt valmistautumaan EU-vaaleihin, jotka pidettäisiin, jos ero ei ole ehtinyt toteutua ennen vaaleja.

Britannialta halutaan selkeä suunnitelma

EU-maat haluavat Britannialta selkeän suunnitelman siitä, miten maa käyttäisi lisäajan, jota se on pyytänyt EU-erolle. Brexitin lykkäämistä puitiin tiistaina huippukokousta pohjustavissa kokouksissa.

Yleensä huippukokoukset valmistellaan pitkälle etukäteen, mutta keskiviikkona päätös on näillä näkymin syntymässä vasta illallispöydässä.

Lue lisäksi: May jatkaa brexit-suossa tarpomista – "Mitä pidempään tässä kestää, sitä suuremmaksi kasvaa riski, ettei Britannia lähde koskaan"

EU-asioista vastaavat ministerit punnitsivat tiistaina Luxemburgissa sekä lyhyttä että pidempää lisäaikaa.

EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier ei ottanut kokouksen jälkeen kantaa pidennyksen kestoon. Keston pitää hänen mukaansa olla linjassa sen kanssa, mihin aika käytettäisiin.

– Tavoitteena on saavuttaa järjestäytynyt ero. Sopimukseton ero ei tule koskaan olemaan päätös, jonka teemme EU:ssa, Barnier sanoi.

"Ei selkeitä jakolinjoja"

EU-suurlähettiläs Marja Rislakki kertoi STT:lle, että kokouksessa pohdittiin lyhyen ja pidemmän lisäajan hyviä ja huonoja puolia.

Keskustelu oli hänen mukaansa pohdiskelevaa, eikä selkeitä jakolinjoja syntynyt.

– Maat miettivät molempia vaihtoehtoja, eikä kukaan suoraan sanonut, että hyväksyn vain tämän enkä tätä, Rislakki kertoi puhelimitse Luxemburgista.

Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Brexit, tragikomedia vailla ulospääsyä – David Cameron ja Theresa May jäävät historiaan Britannian huonoimpina pääministereinä

Huippukokouksia johtavan Donald Tuskin ehdotus joustavasta lisäajasta herätti keskustelua siitä, poistaako joustavuus Britannialta painetta tehdä päätöksiä.

Tuskin ehdotuksena oli, että lisäaikaa myönnettäisiin vuoden verran, mutta Britannia voisi lähteä aiemminkin.