Oletko valmis maksamaan tietynmerkkisestä pesuaineesta tai vaikka vessapaperista enemmän kuin samanlaisesta mutta toisennimisestä tuotteesta?
Jos merkki ratkaisee, tuote on brändätty hyvin.
Leijonan kita -ohjelmasta tuttu ja muun muassa Marimekossa ja Iittalassa työskennellyt brändiasiantuntija Lisa Sounio kirjoittaa tänään ilmestyneessä Brändäys-kirjassaan, että brändit ovat yhä tärkeämpi osa maailmaa – eivätkä vain tuotteita vaan myös ”pärstää ja sielua”. Siksi myös ihminen voi olla brändi.
Hanki itsellesi bullshit-siivilä
Brändien tunnistaminen ja kehittäminen on Sounion mukaan nykyään lähes kansalaistaito, jota ei kannata jättää vain mainosmiesten asiaksi.
– Esimerkiksi jotkin huonekaluliikkeet, kuten Masku, tai Tokmanni ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa kattamaan koko Suomen. Silti monet varmaan ajattelevat, että niillä ei ole kovinkaan hyvä brändi. Hyvä brändi on ihmisten mielikuvissa jotain elitistisempää ja hienompaa. Mutta ovathan nämä tyypit jotain osanneet. Enkä nyt sano tätä siksi, että niiden johtajat ovat olleet minun tv-kollegoitani Leijonan kidassa, Sounio naurahtaa.
Suomalaiset kumartavat Sounion mielestä liikaa teorioita hahmottaessaan brändejä.
– Brändeissä on teoriaa tärkeämpää osata tulkita tunteita ja tilanteita. Ja kun osaa tulkita brändejä, näkee, milloin ihmiset yrittävät vetää höplästä. Se on vähän kuin bullshit-siivilä.
