Joukkotuhonnasta elinkautisen vankeustuomion saanut ruandalainen Francois Bazaramba suorittaa vankeustuomiotaan Helsingin keskusvankilassa Sörnäisissä. Helsingin hovioikeus langetti hänelle elinkautisen kaksi vuotta sitten, eikä KKO antanut Bazaramballe valituslupaa.
- Hän lusii tuomiotaan, Bazarambaa avustanut lakimies Ville Hoikkala kertoo. - Muutaman kerran olen hänet tavannut, kun olen käynyt Helsingin vankilassa.
Nyt 63-vuotias Bazaramba otettiin kiinni huhtikuussa 2007 ja hän on ollut siitä saakka telkien takana eli seitsemän vuotta. Keskimäärin elinkautisen kesto on viime vuosina ollut 14-15 vuotta.
Tänään on Ruandan kansanmurhan 20-vuotismuistopäivä. Siinä kuoli arviolta 800000 ihmistä.
Yksi kalleimmista jutuista
Hovioikeus katsoi miehen olevan vastuussa useista veritöistä Ruandan kansanmurhassa vuonna 1994. Hovioikeuden mukaan Bazaramban tarkoituksena oli ollut kokonaan tai osittain ryhmänä hävittää Ruandan tutsit.
Tuomion mukaan mies käski surmata seitsemän ihmistä ja surmasi itse useita. Lisäksi Bazaramba muun muassa johti hyökkäyksiä tutseja vastaan, levitti tutsivastaista propagandaa ja käski polttaa heidän kotejaan.
Myös Porvoon käräjäoikeus käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut Bazaramban joukkotuhonnasta elinkautiseen vankeuteen.
Kyse on yhdestä Suomen historian kalleimmista oikeusjutuista. Poliisitutkinta oli pitkä ja sekä käräjäoikeus että hovioikeus istuivat juttua osin Afrikassa.
Valitus EIT:een
Rikokset koko pitkän oikeudenkäynnin ajan kiistäneen Bazaramban toivo on nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistumessa. Vuosi sitten tehty valitus on jonossa.
Valituksen ydin on se, ettei Bazaramba saanut mielestään oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Puolustuksen mielestä osa Bazarambaa vastaan esitetyistä syyttäjän todisteista oli hankittu kiduttamalla vankeja vankilassa Ruandassa.
Helsingin hovioikeus hyväksyi kuitenkin vankien kertomukset todisteiksi. Sen mielestä vankien kohtelulla ei ollut vaikutusta todistajien kertomuksiin tässä oikeudenkäynnissä.
Valitus Eurooppaan jätettiin noin vuosi sitten, heti Korkeimman oikeuden hylkäävän päätöksen jälkeen.
Mitä tapahtuisi, jos Suomi saisi EIT:ltä langettavan päätöksen epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä?
- Siinäpä kysymys, Hoikkala toteaa. - Se ei tarkoittaisi automaattista vapautumista, mutta luultavasti niin kävisi.