Badding-elokuvan ensi-ilta 18. 8.

Markku Pölösen Badding ei haikaile dokumentin tunnelmiin. Elokuvan tekijät painottavat, että kyseessä on satu tai tarina.

-Elokuvan kaikki tapahtumat ovat keksittyjä, mutta sisäisesti tosia. Niissä edetään aidossa Baddingin hengessä, siinä mielessä ne eivät ole fiktiivisiä, Heikki Metsämäki luonnehtii. Metsämäen ja Baddingin tiet kohtasivat 1986. Metsämäki ja Juha Miettinen tekivät Tampereen yliopiston journalistisen kokeiluprojektin yhteydessä Baddingistä "vihkon paksuisen" haastattelun.

-Se oli kahdeksan tunnin sessio. Rauli oli vangitseva tarinankertoja. Toki hän puhui vähän musiikistaankin, mutta mieluummin kuitenkin muista aiheista, kuten sarjakuvista, Metsämäki muistelee tapaamista vuonna 1987 alkoholimyrkytykseen menehtyneen laulajan kanssa.

Pakkosoutamisesta fiktion poluille

Badding-elokuva peilaa mainiosti 1970-luvun Suomi-rockin puitteiden ankeutta, viihtyy paljon Baddingin lapsuudessa Someron maisemissa ja piirtää ajoittain laulaja-lauluntekijästä jopa näkyjä näkevää Jim Morrisonia muistuttavaa hahmoa. Silloin elokuva muistuttaa, että Somerolta Los Angelesiin on pitkä matka.

Janne Reinikainen Baddinginä on mainio, samoin Peter Franzénin Ossi - Baddingin nuoruudenystävä, joka toimittuaan Baddingin roudarina ajautui juorulehden toimittajaksi.

-Faktoihin perustuva Badding-elokuva olisi ollut hankala toteuttaa, tapahtumien ympärille olisi ollut vaikea kehittää juonta, Metsämäki perustelee siirtymistä fiktion poluille.

-Elämäkerta olisi ollut pakkosoutamista. Ja Baddingin lähellä olleiden todellisten henkilöiden, kuten M.A. Nummisen, ottaminen mukaan elokuvaan olisi tehnyt siitä peruukkinäyttelyn, Metsämäki naureskelee.

"Laulaako vai eikö laula?"

Vaikka tekijät astelivatkin fiktion ja sadun polkuja, Baddingin persoonaan ei elokuvassa kajota.

-Elokuvan antama kuva Baddingistä on aito. Kissat, sarjakuvat, äiti, lammet jne. Kaikki Baddingille tärkeitä asioita, Heikki Metsämäki kertaa.

-Käsikirjoittamisen loppuvaiheessa huumorin osuutta lisättiin ja elokuva tuotteistettiin menestyselokuvan kaavan mukaiseksi. Haettiin vastakohtaisuuksia ja jäntevyyttä tarinaan. Siirryttiin irtonaisesta road-moviesta keskitetympään muotoon. Metsämäki ylistää Janne Reinikaisen roolisuoritusta Baddingina.

-Janne on Badding, käsikirjoittaja hehkuttaa. -Badding oli Someron Hamlet , sehän oli aina, että laulaako vai eikö laula? Mutta Baddingin kaltaisia kuljen ja lauleskelen -taiteilijaluonteita ei enää ole. Badding pysyi koko ajan samanlaisena. Että jos on alamäki, niin eletään sitten puliukkona . Myös ohjaaja ja käsikirjoittajakumppani Markku Pölönen saa Metsämäeltä kiitosta.

-Pölönen suhtautui tasa-arvoisesti työkumppaniin, vaikka on niinkin suuri tähti. Hän antoi ideoita, mutta myös vapauksia. Markku Pölönen ei ollut ankara oppimestari.
(MTV3-STT)

Badding-elokuvan kotisivut