Uudet tutkimustulokset selittävät, miksi Oulun seudulla autojen jakohihnoja rikkoutuu useammin kuin muualla maassa. Perusteellinen tutkimus antaa tärkeää tietoa esimerkiksi tienpitäjille.
Autoliikkeiden takuukorjaustilastojen mukaan Oulun seudulla tapahtuu jakopäiden kulumista ja rikkoutumista autokantaan suhteutettuna moninkertaisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Asia on ollut tiedossa jo kauan, mutta varmaa tietoa sen aiheuttajasta ei ole ollut.
Vuonna 2019 ilmiön tiimoilta käynnistettiin laaja tutkimus, jossa selvitettiin, millaiset tekijät voivat Oulun alueella vaikuttaa autojen jakopäiden kestävyyteen. Tutkimuksessa etsittiin systemaattisesti tiepölyn ja ympäristötekijöiden eroavaisuuksia muun muassa Oulun alueen ja pääkaupunkiseudun välillä sekä selvitettiin kulumiseen vaikuttavat tekijät.
Oulun yliopiston tiedotteen mukaan kyseessä ei ole ruostuminen tai kemiallinen reaktio, vaan hiova kuluminen. Tämä kumoaa monet aikaisemmin esitetyistä mahdollisista selityksistä, sillä ne olisivat vaatineet ruostumisen tai kemiallisen reaktion ilmiötä selittäväksi tekijäksi.
Lue myös: Älä tee näitä virheitä, jos olet ostamassa alle viiden tonnin autoa
Tutkimuksen perusteella ilmiön aiheuttajaksi varmistui asfaltista irtoava ja katupölyn mukana jakopäihin kulkeutuva ferrokromikuona eli niin sanottu OKTO-murske, jota epäiltiin ongelman aiheuttajaksi jo vuonna 2014. Asfaltin kiviaineksen kuluessa siitä irtoaa teräväsärmäistä ja kovaa katupölyä, joka hioo ja kuluttaa jakopään hammasrattaita.
Oulun alueella on käytetty vilkkaasti liikennöidyillä tieosuuksilla terästeollisuuden sivutuotteena syntyvää ferrokromikuonaa korvaamaan luonnon kiviaineksia. Tästä syntyvän katupölyn koostumus poikkeaa selvästi muun Suomen katupölystä.
Perusteellista tutkimusta
Ongelman selvittäminen vaati Oulun yliopiston mukaan niin autotekniikan kuin mineralogiankin korkeaa osaamista. Näytteitä kerättiin valtava määrä asfaltista, katupölystä sekä autojen moottoritiloista ja jakopään kotelon sisäpuolelta.
Yksittäisiä näytepisteitä analysoitiin elektronimikroskoopilla yli kolme miljoonaa kappaletta, minkä kerrotaan olevan noin sata kertaa enemmän kuin kaikissa aiemmissa tutkimuksissa yhteensä. Näytteiden avulla kartoitettiin asfaltin kiviaineksen ja katupölyn koostumukset.
Hankkeessa suunniteltiin ja valmistettiin koelaitteistot, joilla mallinnettiin polttomoottorin jakopäätä. Laitteilla ajettiin testejä yli 3 000 tuntia. Testipölyt valmistettiin vastaamaan rakeisuudeltaan ja pölypartikkeleiden pinnan muodoiltaan autojen moottoritilan pölyjä Oulun alueella.
– Ferrokromikuonan kuluttava vaikutus oli testeissä noin 25-kertainen muihin testattuihin, tiestössä käytettyihin kiviaineksiin verrattuna. Tällainen ero on valtava, Oulun yliopiston projektitutkija Jonne Untinen tiivistää tiedotteessa.
Lue myös: On olemassa huoltotoimenpiteitä, joiden kanssa autoilijan ei pidä koskaan viivytellä – tässä ylivoimaisesti paras tapa säästää korjauskuluissa
Lähde: Oulun yliopisto