Auringon paiste ja keväthanget houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan. Loistokkailla kevätkeleillä on kuitenkin ikävät kääntöpuolensa: hohtavat hanget voivat vaurioittaa silmiä.
Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela muistuttaakin aurinkolasien tärkeydestä.
- UV-säteilyn määrä kasvaa kevään myötä. Vaikka auringosta tuleva säteilyn määrä on niin heikkoa, ettei se vielä kummoisesti rusketa, kirkkailla ja puhtailla hangilla ja aukeilla paikoilla silmien kannalta lumesta heijastuva ultraviolettisäteily on maaliskuussa jo merkittävää.
Keväthanget ovat UV-säteilyn vuoksi erityisen vaarallisia juuri heijastumisen vuoksi. Ihmisen katse on suuntautunut niin, että säteilyä kertyy alaviistosta runsaasti ja aurinkolasit ovat erittäin tarpeelliset.
- UV-säteilyn kannalta oleellista tässä on se, että ihmisen silmät katsovat yleensä alaviistoon, horisontin alapuolelle. Tällöin hohtavasta lumesta heijastuu suoraan silmiin suuri määrä säteilyä, Jokela tarkentaa.
Voimakas UV-säteily voi aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehdusta eli niin sanottua lumisokeutta. Oireina ovat muun muassa sidekalvon punoitus, valonarkuus, lisääntynyt kyyneleritys ja kipu.
Lumisokeus paranee itsestään
- Yleisin säteilystä silmille aiheutuva haittavaikutus on lumisokeus. Se on silmän sarveis- ja sidekalvon tulehdus, joka muistuttaa auringon aiheuttamaa palamista ja punotusta. Se on nimenomaan silmän pintaosion reaktio liialliselle UV-säteilylle.
Lumisokeuden oireet ilmenevät 3-12 tunnin kuluttua UV-altistuksesta. Jokela muistuttaa, että lumisokeus paranee itsestään.
- Se on varsin ikävä ja kivulias, mutta se häviää muutaman vuorokauden kuluessa. Käytännössä UV-säteilyn tunkeutuminen on niin vähäistä, että käytännössä tästä ei ole mitään isompaa ja pitkäaikaista terveyshaittaa.
Vakavampiakin oireita UV-säteilystä voi aiheutua. Runsas ja pitkäaikainen oleskelu auringonpaisteessa voi aiheuttaa myös silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia. Vaurio johtaa lopulta harmaakaihiin.