Helsingin yliopiston avoimella tiedeluennolla käsitellään torstaina kirurgiaa mullistanutta yksittäistä toimenpidettä. Kun mullistus koskee luennon otsikon mukaan kuninkaallista peräaukkoa, lienee yleisösuosio taattu.
– En osaa sanoa, (tuleeko sali täyteen), mutta varmaan tulee, kertoo MTV Uutisille aiheesta luennoiva suomalais-ranskalaisen teknillistieteellisen seuran puheenjohtaja, kirurgian dosentti Markku Äärimaa.
– Aika lailla kiinnostusta näyttää herättäneen, Äärimaa sanoo ja naurahtaa lämpimästi.
Yleisöluennon aiheena on Ranskan yhdelle legendaarisimmista kuninkaista vuonna 1686 suoritettu peräaukko-operaatio. Esitelmän otsikkona onkin "Ludvig XIV, kuninkaallinen peräaukko kirurgian kehityksen kääntöpisteenä". Ludvig neljästoista tunnettiin paremmin Aurinkokuninkaana.
Välskäreistä koulutetuiksi ammattilaiseksi
Mutta miten kirurgia sitten mullistui Aurinkokuninkaan peräaukkoleikkauksesta?
– Vähän aikaisemmin oli Ranskassa jopa vaadittu, etteivät kirurgit saa harjoittaa lääkärin ammattia. Nyt kirurgian arvostus lisääntyi huimasti. Siihen ruvettiin kiinnittämään huomiota enemmän kuin aikaisemmin, maahan perustettiin kirurginen akatemia, jossa ruvettiin kouluttamaan kirurgeja järjestelmällisesti, Äärimaa kertoo.
Jotain kirurgien aiemmasta arvostuksesta kertoo, että pääosa heistä toimi päätoimisesti partureina, joista harva osasi lukea tai kirjoittaa. Kirurgialla oli pystytty pelastamaan henkiä Ranskassa aiemminkin, mutta vain äärimmäisissä tapauksissa.
– Parturikirurgit toimivat etenkin sotatilanteessa välskäreinä ja pelastivat henkiä amputaatioilla. Jos tuli avomurtumia, niin tavallinen seuraus oli jäykkäkouristus, paha tulehdus, johon potilas kuoli. Paras tapa estää tämmöinen oli amputoida kyseinen raaja. Haavat olivat täynnä maata ja muuta, Äärimaa jatkaa.
75 koekaniinia, osa kuoli
Ennen kuin kuninkaan kirurgi tarttui veitseen ja poisti Aurinkokuninkaalta peräaukon sisältä peräsuolesta välilihaan asti puhjenneen paiseen, operaatiota oli harjoiteltava puolisen vuotta muilla potilailla. Osa operaatiota varten hankitusta noin 75 koekaniinista kuoli. Olivatko potilaat vapaaehtoisia?
– Luulen, että se vapaaehtoisuus on ollut melkoisen kyseenalaista, kun kuninkaan terveydestä on ollut kysymys. Silloin on kansalaisen syytä vain uhrautua.
Koko hovi halusi samaan leikkaukseen
Vaikka leikkauksen laatu kuulostaa kiusalliselta, sitä ei suinkaan salattu muilta hovin jäseniltä.
– Sitä hehkutettiin paljon ja koko hovi rupesi haluamaan samanlaisia leikkauksia. Hovin jäsenet laittoivat siteitä housuihinsa ja vaativat kirurgilta apua. Mutta kuninkaan kirurgi ei tehnyt enää yhtään leikkausta. Hän oli saanut siitä jo ihan tarpeekseen, Äärimaa naurahti.
Kirurgian arvostus 1600-luvulla oli eräällä tavalla syvimmässä kuopassaan. Äärimaa muistuttaa, että kirurgiaa oli harjoitettu jo tuhansia vuosia, mutta Ranskan kaltaisessa sivistysvaltiossa vasta onnistunut Aurinkokuninkaan peräaukko-operaatio palautti kirurgien maineen.
– Akateemisessa koulutuksessa kirurgit pääsivät 1700-luvulla tutustumaan tuhansia vuosia vanhoihin oppeihin. Koulutus oli ratkaiseva käänne, vaikka kirurgian läpimurto tapahtui 1800-luvulla, kun keksittiin puudutusaine, anestesia, ja syy näihin tulehduksiin. Osattiin ennaltaehkäistä haavatulehduksia, ja kivunlievitys oli uudella tasolla, kun ihmisiä voitiin nukuttaa.
Tautien runtelema Aurinkokuningas
Äärimaa hämmästelee, kuinka hyvin Aurinkokuningas toipui operaatiosta muutamassa kuukaudessa ja selvisi muutenkin kuninkuuden haasteista äärimmäisen sairaana miehenä. Lapsena Ludvig XIV sairasti isorokon, ja hän kaljuuntui lavantaudin takia alle 20-vuotiaana.
Aurinkokuningas hallitsi Ranskaa alle 5-vuotiaasta vuodesta 1643 kuolemaansa vuoteen 1715 asti. Aurinkokuninkaan kuoleman 77-vuotiaana aiheutti jalan kuolio. Kun onnistuneesta kirurgiasta oli jo esimerkkejä, miksei Ludvig XIV:n jalkaa amputoitu?
– Kuningas kieltäytyi enemmistä hoidoista, joten amputaatiota ei yritettykään, Äärimaa paljastaa.
Äärimaan luennolla Helsingin Tiedekulmassa kommentaattorina toimii kirurgian dosentti Björn Eklund, joka arvioi myös kirurgian nykyisiä haasteita. Miksi Äärimaa innostui juuri tästä aiheesta?
– Se operaatio on erittäin dokumentoitu ja kuvastaa sen ajan oloja aika lailla monipuolisesti – mitä hoitoja lääkärit voivat antaa ja operaatioita joita kirurgit saattoivat tehdä.
Luentotapahtumasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.