Helsingin yliopiston avoimella tiedeluennolla käsitellään torstaina kirurgiaa mullistanutta yksittäistä toimenpidettä. Kun mullistus koskee luennon otsikon mukaan kuninkaallista peräaukkoa, lienee yleisösuosio taattu.
– En osaa sanoa, (tuleeko sali täyteen), mutta varmaan tulee, kertoo MTV Uutisille aiheesta luennoiva suomalais-ranskalaisen teknillistieteellisen seuran puheenjohtaja, kirurgian dosentti Markku Äärimaa.
– Aika lailla kiinnostusta näyttää herättäneen, Äärimaa sanoo ja naurahtaa lämpimästi.
Yleisöluennon aiheena on Ranskan yhdelle legendaarisimmista kuninkaista vuonna 1686 suoritettu peräaukko-operaatio. Esitelmän otsikkona onkin "Ludvig XIV, kuninkaallinen peräaukko kirurgian kehityksen kääntöpisteenä". Ludvig neljästoista tunnettiin paremmin Aurinkokuninkaana.
Välskäreistä koulutetuiksi ammattilaiseksi
Mutta miten kirurgia sitten mullistui Aurinkokuninkaan peräaukkoleikkauksesta?
– Vähän aikaisemmin oli Ranskassa jopa vaadittu, etteivät kirurgit saa harjoittaa lääkärin ammattia. Nyt kirurgian arvostus lisääntyi huimasti. Siihen ruvettiin kiinnittämään huomiota enemmän kuin aikaisemmin, maahan perustettiin kirurginen akatemia, jossa ruvettiin kouluttamaan kirurgeja järjestelmällisesti, Äärimaa kertoo.
Jotain kirurgien aiemmasta arvostuksesta kertoo, että pääosa heistä toimi päätoimisesti partureina, joista harva osasi lukea tai kirjoittaa. Kirurgialla oli pystytty pelastamaan henkiä Ranskassa aiemminkin, mutta vain äärimmäisissä tapauksissa.
– Parturikirurgit toimivat etenkin sotatilanteessa välskäreinä ja pelastivat henkiä amputaatioilla. Jos tuli avomurtumia, niin tavallinen seuraus oli jäykkäkouristus, paha tulehdus, johon potilas kuoli. Paras tapa estää tämmöinen oli amputoida kyseinen raaja. Haavat olivat täynnä maata ja muuta, Äärimaa jatkaa.