Auringon aktiivisuushuippu lähestyy. Ilmatieteen laitoksen mukaan kiinnostus avaruussäätä kohtaan on kasvanut myös puolustusalalla.
Auringon aktiivisuus huipentuu noin 11 vuoden välein. Nyt aletaan lähestyä kuluvan jakson maksimia.
Maapallolla auringon aktiivisuushuippu näkyy selvimmin revontulina. Se vaikuttaa myös esimerkiksi sähköverkon ja teleliikenteen toimintaan.
0:49Katso myös: San Antonion eläintarhan eläimet reagoivat auringonpimennykseen
Palmusunnuntaina koettiin ankara geomagneettinen myrsky
Ilmatieteen laitos kertoo varautuvansa parhaillaan aiempaa monipuolisempaan avaruuden tilannekuvan seurantaan.
Avaruussään myrskyjä voidaan mitata monella tavalla, mutta yksi keskeisimmistä mittareista on geomagneettisia häiriöitä kuvaava Kp-indeksi.
Sunnuntaina 24. maaliskuuta se saavutti arvon 8+, mikä luokitellaan ankaraksi myrskyksi. Asteikon suurin mahdollinen arvo on 9.
Palmusunnuntain myräkän aiheutti Ilmatieteen laitoksen mukaan Auringosta lähtenyt koronan massapurkaus eli kaasupilvi. Sen lähtö havaittiin satelliittien ottamista kuvista.
– Purkauksen Maahan osuminen ennustettiin noin vuorokautta etukäteen, mutta sen aiheuttamien geomagneettisten häiriöiden voimakkuus yllätti. Ilmakehän yläosassa ionosfäärin elektronitiheydessä tapahtui myös voimakkaita muutoksia, jotka vaikuttivat radiosignaalien kulkuun, Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan.
– Palmusunnuntain myrsky oli maistiainen siitä, mitä lähivuosina on odotettavissa vielä useita kertoja, Avaruussäätutkimus-ryhmän päällikkö Tiera Laitinen kertoo.
Ilmatieteen laitos on laajentanut viime vuosina avaruussääpalvelujaan.
Se on aloittanut myös valmistelut kokonaisvaltaisemman avaruuden tilannekuvan seurantaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa.
– Yhteiskunnan paikannus-, navigaatio-, tietoliikenne-, ilmailu- ja energiajärjestelmien toiminta on enenevässä määrin riippuvaista avaruussäälle herkkien satelliittien tuottamasta tiedosta, mikä korostaa seurannan tärkeyttä, Ilmatieteen laitokselta huomautetaan.
Ilmatieteen laitoksella on toiminut vuodesta 2014 avaruussääpäivystys, jossa asiantuntijat laativat päivittäisen revontuliennusteen ympärivuorokautisesti.
Ilmatieteen laitoksen johtama eurooppalainen PECASUS-konsortio aloitti avaruussäätiedotteiden ja -ohjeistuksen tuotannon kansainvälisen lentoliikenteen globaaliin käyttöön vuonna 2019.
Avaruussään seurantaan kehitettyjen Ilmatieteen laitoksen päivystysjärjestelmien pohjalta Suomeen rakennetaan kansallista avaruustilannekeskusta.
Sillä voidaan seurata yhteiskunnan toiminnalle ja turvallisuudelle ongelmia aiheuttavia lähiavaruuden tilanteita. Tähän liittyy kansainvälinen yhteistyö, erityisesti osallistuminen EU:n avaruustilanneseurantaan.
– Esimerkiksi satelliittien ja avaruusromun putoaminen ilmakehään, satelliittien törmäykset toistensa ja avaruusromun kanssa sekä asteroidien lähilennot ovat tyypillisiä erityistä seurantaa vaativia tilanteita, joissa tarvitaan myös avaruussäätietoa, yksikön päällikkö Ari-Matti Harri toteaa tiedotteessa.
Vaikka Suomen sähköverkon tiedetään kestävän hyvin geomagneettisten myrskyjen aiheuttaman rasituksen, energian jakelusta vastaavien tahojen on Ilmatieteen laitoksen mukaan tärkeä seurata verkon tilannetta myös valtion rajojen ulkopuolella.
