Tiesithän, että jos omistat asunto-osakeyhtiöstä asunnon, olet velvollinen pitämään huoneistosi kunnossa? Myös yhtiö vastaa kuitenkin tietyssä määrin huoneiston kunnossapidosta.
Omistatko asunnon asunto-osakeyhtiöstä? Tällöin olet velvollinen paitsi maksamaan yhtiövastiketta myös pitämään huoneistosi kunnossa.
Asunto-osakeyhtiössä huoneiston kunnossapidosta vastaa tietyiltä osin osakas ja tietyiltä osin yhtiö. Asunnon omistajan tulisi tietää, miten kunnossapitovastuu jakautuu hänen omassa taloyhtiössään – tällöin hän tietää, miltä osin kunnossapitotoimia voi vaatia yhtiöltä ja mitkä toimet on tehtävä itse.
Asunnon omistajan pidettävä huoneisto kunnossa
Asunnon omistajan on lain mukaan hoidettava huoneistoaan huolellisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä asunnon pitämistä hyvässä kunnossa, rikki menneiden osien ja laitteiden korjausta sekä remonttien toteuttamista siten, etteivät yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat rikkoudu.
Asunto-osakeyhtiössä asunnon kunnossapito kuuluu osittain osakkaan ja osittain yhtiön vastuulle. Ohjenuorana kunnossapitovastuun jaossa toimii asunto-osakeyhtiölaki.
– Lain pääsäännön mukaan asunnon omistaja vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja yhtiö puolestaan muun muassa rakenteista, eristeistä sekä perusjärjestelmistä, kuten ilmanvaihto-, lämmitys- ja vesijohto- ja viemärijärjestelmästä, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.
Käytännössä asunnon omistajan tulee pitää kunnossa ja korjata kustannuksellaan esimerkiksi asunnon seinä- ja lattiapinnat, kaapistot, koneet (esimerkiksi jääkaappi ja astianpesukone) ja niiden liitäntäletkut sekä sisäovet ja sisäpuoliset ikkunat. Taloyhtiö vastaa taas esimerkiksi huoneiston rakenteista ja eristeistä, erilaisista rakennuksen perusjärjestelmän osista ja niihin liittyvistä laitteista (esimerkiksi vesihanat ja ilmanvaihtoventtiilit) sekä ikkunoiden ulkopuitteista.
Vastuut määrää asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys
Vaikka vastuunjaon perusteet tulevat asunto-osakeyhtiölaista, vastuista voidaan määrätä erikseen myös taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Tällöin voidaan jopa päättää jakaa vastuut eri tavalla kuin laissa. Pujalsin mukaan laista poikkeavia määräyksiä on etenkin pienissä taloyhtiöissä, joissa asuminen lähentelee omakotiasumista. Yhtiöjärjestyksellä voidaan esimerkiksi siirtää vedeneristeiden kunnossapito osakkaan vastuulle.
– Suurissa taloyhtiöissä tämä ei välttämättä ole järkevää, koska vedeneristeiden kunnossapidon laiminlyönti voi aiheuttaa suuret vahingot, Pujals huomauttaa.
Useissa taloyhtiöissä vastuunjaon perusasiat ovat osakkaiden tiedossa, ja laiminlyöntejä tapahtuu harvoin. Jos osakas laiminlyö kunnossapitovelvollisuutensa ja tästä aiheutuu haittaa yhtiölle tai jollekin toiselle osakkaalle, yhtiö voi teettää tarvittavat kunnossapitotyöt osakkaan kustannuksella. Osakas voi myös joutua maksamaan korvauksia taloyhtiölle ja/tai toiselle osakkaalle.
Toisinaan asunnon omistajilla on virheellisiä käsityksiä vastuunjaosta. Osakas voi esimerkiksi luulla, että taloyhtiö maksaa osan hänen oma-aloitteisen remonttinsa kuluista perusvastuunjaon mukaisesti. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
– Osakas joutuu maksamaan itse kaikki kulut, vaikka hän uusisi remontin yhteydessä yhtiön vastuulle kuuluvia osia tai laitteita”, Pujals toteaa. Hänen mukaansa taloyhtiö on velvollinen maksamaan remonttikulut vain yhtiön omissa remonteissa ja silloin, kun korjataan yhtiön vastuulle kuuluvaa vikaa.
Asunnon omistajan kannattaa ottaa selvää taloyhtiössä noudatettavasta vastuunjaosta jo asuntoa ostaessaan. Tämä säästää ikäviltä yllätyksiltä myöhemmin. Neuvoa vastuukysymyksissä voi kysyä tarvittaessa isännöitsijältä ja hallituksen jäseniltä. Hankalimpiin kysymyksiin saa apua esimerkiksi Kiinteistöliiton lakineuvonnasta. Mia Pujalsilta ei kestä kauaa nimetä yleisintä lakineuvonnasta kysyttyä vastuunjakoaiheista kysymystä:
– Tyypillisesti soittajat haluavat tietää, miten vastuu jakaantuu vesivahingoissa, kosteusvauriokorjauksissa ja kylpyhuoneremonteissa.
(MTV LIFESTYLE – STT)