Monelle Asperger-diagnoosin saaneelle diagnoosi on osa identiteettiä. Diagnostiikka on kuitenkin muuttumassa siten, että tulevaisuudessa erillinen Asperger-diagnoosi poistuu tautiluokituksesta ja tilalle tulee kattokäsite autismikirjon häiriö.
Aluksi diagnostiikan muutos aiheutti huolta Asperger- ja Autismiliiton jäsenistössä. Liitto on sittemmin muuttanut nimensä Autismiliitoksi diagnostiikkauudistuksen takia. Jäsenistössä oltiin huolestuneita muun muassa siitä, mitä vanhoille diagnooseille tapahtuu, lisääntyykö byrokratia ja miten käy kuntoutus- ja tukipalveluiden
. Osa näki autismikirjon häiriön myös liian laajana ja epämääräisenä sekä pelkäsi, että Asperger-diagnoosin saaneita tullaan uuden diagnostiikan takia pitämään epänormaalimpina ja toimintakyvyltään heikompina kuin he ovatkaan. Karkeasti sanottuna Asperger on lievää autismia.
Nyt on kuitenkin huomattu, että muutoksessa on myönteisiä puolia.
Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen sanoo, että diagnosoinnin yhteydessä tarkentuu se, millaisesta autismikirjon häiriöstä on kyse. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ihmiset saavat tarkoituksenmukaisempaa tukea, eikä tukea tulisi ainoastaan diagnoosin mukaan, vaan myös toimintakyvyn mukaan.
– Meillä on ihmisiä, jotka ovat hyvin erilaisia ja heillä on sama diagnoosi. Tässä pyritään määrittämään sitä, minkälaisesta autismista on kyse.
Liiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen havainnollistaa asiaa sanomalla, että osa autismikirjon henkilöistä tarvitsee apua vuorokauden jokaisena tuntina, osa vain hieman tukea.
– Toivon mukaan tuki määräytyisi tulevaisuudessa erityisesti henkilöiden tarpeiden mukaisesti – ei diagnoosiperusteisesti. Autismikirjon diagnoosimuutoksen jälkeen diagnoosi kuvaa ehkä paremmin, millä tavalla autismikirjo tällä kyseisellä henkilöllä ilmenee, Parviainen sanoo.