Rikosseuraamusjärjestelmää pitäisi soveltaa niin, ettei alaikäinen rikoksen tekijä päätyisi vankilaan, esittää lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Myös Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija vastustaa ajatusta nuorisosta vankilassa.
Suomen vankiloihin saapui viime vuonna noin 30 alaikäistä tutkintavankia, joista osa jää suorittamaan ehdotonta vankeutta.
– Ainoa yhdistävä tekijä on se, että kyseessä on hyvinkin törkeä rikos, koska nuoria tuodaan harvemmin pienistä rikoksista vankilaan, toteaa Vantaan vankilan apulaisjohtaja Jaakko Jokinen.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen soveltaisi alaikäisten kohdalla vankilan sijaan mieluummin niin kutsuttua nuorisorangaistusta. Nuorisorangaistus rinnastuu ehdolliseen vankeuteen, mutta koostuu lisäksi valvonnasta, toimintakykyä edistävistä tehtävistä sekä työhön perehtymisestä.
– Vankila ei ole missään tapauksessa alaikäisille oikea paikka. Se on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista. Meillä kuitenkin on käytössä nuorisorangaistus, jota tällä hetkellä sovelletaan aivan riittämättömästi, Pekkarinen toteaa.
Hänen mukaansa nuorisorangaistukseen tuomitaan alle 10 kertaa vuodessa, vaikka toimenpide on tutkimusten mukaan hyvin tehokas.
– Siinä kuitenkin nuorta tavataan monta kertaa viikossa, hänelle suunnitellaan useammaksi kuukaudeksi järkevää tekemistä ja häntä seurataan hyvin intensiivisesti, Pekkarinen sanoo.
"Aivot kehittyvät jopa 30-vuotiaaksi asti"
Laki velvoittaa pitämään nuoret vangit erillään muista vangeista.
Alle 21-vuotiaita tutkintavankeutta ja vankeusrangaistusta suorittavia vankeja saapui viime vuonna vankiloihin noin 250, mutta Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntija ei laittaisi vankilaan edes 20-vuotiaita.
– Nuorten paikka ylipäätään ei ole vankila. Aivot kehittyvät vielä pitkän aikaa jopa 30-vuotiaaksi asti. Ideaali ratkaisu olisi se, että olisi pieniä yksiköitä, joihin voisi sijoittaa alle 18-vuotiaita ja vähän vanhempia, toteaa Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen.