Uutisaamussa vierailleiden asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei tiedä, miten voisi voittaa sodan Ukrainassa. Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan venäläisten sotastrategia on ollut epäonnistunut alusta saakka.
Venäjä on viivytellyt monien päätösten teossa, mikä on ajanut sen tilanteeseen, jossa se sotaa pitkittämällä toivoo Ukrainan antautuvan ja lännen lopettavan Ukrainan tukemisen. Pitkittämiseen se tarvitsee lisää joukkoja rintamalle, minkä vuoksi presidentti Putin määräsi osittaisen liikekannallepanon viime viikolla.
– Jos liikekannallepanopäätös olisi tehty maaliskuussa, se olisi ollut tehokkaampi. Joukkoja olisi saatu paremmin varustettua ja koulutettua, sanoo Ilmari Käihkö.
Nyt sotaan lähetettävät miehet saattavat päätyä koulutettaviksi suoraan Ukrainaan. Monista varusteista on pulaa tai ne ovat ruosteessa tai muuten huonokuntoisia.
Sotateollisuutta koskevaa tärkeää päätöstä ei ole Venäjällä tehty vielä tähänkään päivään mennessä, sanoo kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
– On yllättävää, miten jälkijunassa tällaiset päätökset tehdään, esimerkiksi sotateollisuuden suhteen. Pari viikkoa sitten uhottiin, että toimintaa tulee tehostaa. Mutta vieläkään sotateollisuus ei jyllää kolmessa vuorossa, vaikka se olisi pitänyt tapahtua heti alussa, Toveri ruotii Venäjän harha-askeleita.
Toisaalta Venäjä teki virhearvion jo hyökkäyksen helmikuussa käynnistäessään.
– Poliittiset oletukset sodan takana olivat ilmeisen väärät. Luultiin, että Ukrainan asevoimat eivät pystyisi vastarintaan, Käihkö sanoo.
Ydinasepelote ei pysäyttänytkään länttä
Vastapuolen sinnikkyyden lisäksi omat rivit rakoilevat. Venäjän joukoista on kuultu paljastuksia, joiden mukaan asevoimien johto on yrittänyt vastustaa Putinin määräyksiä sodan jatkosta.
Lisäksi Venäjä on alusta saakka laskenut sen varaan, että Ukraina taipuu rauhaan pelotteilla, ja se on myös aliarvioinut lännen yhtenäisyyden Ukrainan tukemisessa. Pekka Toveri arvioi Kremlin kuvitelleen, että ydinasepelote saisi lännen pidättelemään Ukrainaa ja taivuttelemaan sen rauhaan.
Nyt samaa keinovalikoimaa kokeillaan neljällä alueella käynnissä olevilla Venäjän masinoimilla ”kansanäänestyksillä.”
– Länsimaat tuomitsivat kansanäänestykset hyvissä ajoin viime viikolla ilmoittaen, että eivät niitä tunnusta. Se vie niiltä pohjaa. Jopa Venäjän tuesta riippuvainen Serbia on ilmoittanut, ettei hyväksy kansanäänestyksiä, sanoo Pekka Toveri.
– Toverin mukaan Venäjälle voi käydä toiveidensa vastaisesti, jos ja kun se liittää Ukrainan alueita itseensä. Lännen tuki Ukrainalle saattaa kasvaa, ja Yhdysvallat on jo viestinyt pakotteidensa kiristyvän, jos näin käy.
Lue myös: Putinin liikekannallepanon sakkaus näkyy somessa: rekrytoijakomentajaa ammuttu, aseet ruosteessa ja alokkaat humalassa
1:24