Lämpimässä liikkumiseen liittyy terveydellisiä riskejä. Kuka tahansa kovia fyysisiä suorituksia kuumalla ilmalla tekevä saa helposti ainakin suonenvetoja ja myös väsyy nopeammin.
Kardiologi Kirsi Korpi Diacorista muistuttaa, että kuumalla ilmalla yli 38 asteen kehon lämpötila tarkoittaa ylikuumenemista eli kansan kielellä lämpöhalvausta.
– Kyse ei ole vain liikunnasta tai urheilusta. Jos kuumalla ilmalla on töissä ulkona, pää on hyvä suojata. Kannattaa myös pitää taukoja ja hakeutua niiden aikana varjoon. Esimerkiksi asfalttimiehillä tätä voi pitää ihan työturvallisuuskysymyksenä.
Diacor Urheilulääketieteen vastuulääkärinä toimiva Korpi kehottaa myös liikunnanharrastajia miettimään, kannattaako varsinkaan kovimpia harjoituksia tehdä auringon paistaessa keskellä päivää.
– Lämpöhalvauksen tyyppioireita ovat heikotus, ripuli ja pahimmassa tapauksessa sekavuus. Ensioireita ovat vilunväreet, päänsärky ja ärtymys. Jos lämpöhalvaus iskee, kehoa pitää jäähdyttää. Iholle ja päähän voi valella kylmää vettä ja myös viileä juoma auttaa. Tuuletusta tulee lisätä ja potilaan voi myös kietoa viileisiin kääreisiin. Viileään veteenkin voi pulahtaa.
Korpi muistuttaa myös riittävästä ja oikeasta juomisesta. Vesi on mainio juoma, mutta pelkästään sen nauttiminen tarkoittaa elimistön laimentamista: tällöin elektrolyytit – kuten natrium, kalium ja magnesium – häviävät kehosta. Siksi on juotava nesteitä, joissa on suoloja. Suolan puute näkyy tyypillisesti huonovointisuutena, väsymyksenä, päänsärkynä ja lihaskramppeina.
– Valmiit urheilujuomat ja perinteiset kivennäisvedet ovat hyviä tähän tarkoitukseen. Myös maito on varsinkin palautusjuomana ihan yllättävän hyvä. Vanha suositus on, että pitkän harjoituksen aikana pitää juoda 0,4–0,8 litraa tunnissa. Lisäksi on hyvä juoda enemmän jo 1–2 tuntia ennen kuin lähtee pitkälle lenkille. Kuumassa ilmassa tavallinen ihminen hikoilee helposti 1,5 litraa tunnissa.