Vainoaminen eli toistuva häirintä koskettaa monia suomalaisia. Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm kertoi Helmelle, mistä potentiaalisen stalkkerin tunnistaa ja mitä työkaluja vainoamisesta selviämiseen on olemassa.
Suomessa altistuu vainoamiselle vuosittain noin 100 000 ihmistä: naisista ahdistavaa vainoa kokee elämänsä aikana peräti 15 prosenttia. Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm auttaa työkseen vainon uhreja ja valmistelee parhaillaan kirjaa vainosta selviämisen tueksi. Kirjaan sisällytetään vainoa kokeneiden kertomuksia – ja näitä tarinoita varmasti riittää.
Vainoamiseen eli stalkkaamiseen tulisi suhtautua aina vakavasti, varsinkin jos ilmassa on pelottavia varoitusmerkkejä. Vainoamisen ja kiusaamisen erottaa siitä, että kiusaaminen ei aiheuta pelkoa – vainoaminen puolestaan aiheuttaa.
– Vainoamiseen tulisi suhtautua vakavasti silloin kun toisen käyttäytyminen muuttuu pelottavaksi. Omaan intuitioon tilanteen vaarallisuudesta kannattaa luottaa. Jos esimerkiksi asiakas ilmestyy kotiin, odottaa työpaikan lähettyvillä, lähettää epätavallisia kirjeitä tai epäsuorasti keskustelun yhteydessä uhkaa, tilanne on jo vakava, Häkkänen-Nyholm kuvailee.


