Suomalaisten ostetuimmat viinit ovat edullisia arkiviinejä. Viiniasiantuntija Meeri Lavi kertoo, minkälaiseen viiniin kannattaa satsata, kun haluaa hyvää ja kohtuuhintaista viiniä.
– Useat edulliset "uuden maailman" viinit ovat laboratoriossa valmistettuja. Jos haluaa satsata hyvään viiniin, niin kannattaa valita hyllystä luomu- ja biodynaamisia viinejä, kertoo viiniasiantuntija Meeri Lavi.
Lavi muistuttaa, että Alkoista löytyy jonkin verran luomumerkittyjä viinejä. Myös henkilökunta osaa kertoa tuotteista enemmän, kun vain osaa kysyä.
Edullisesti tuotettujen viinien ongelmana ovat usein runsaat torjunta-aineiden jäämät ja rikki.
– Hyönteismyrkkyjä ja rikkiä sisältävät viinit voivat aiheuttaa herkille ihmisille päänsärkyä, ihottumaa ja astmaattisia oireita.
– Mitä huonolaatuisempaa viini on, sitä enemmän siinä on rikkiä. Mitä halvemmat kustannukset halutaan saada, sitä enemmän joudutaan käyttämään torjunta-aineita viinin kasvukaudella, eli suoraan sanottuna käytetään hyönteismyrkkyjä, rikitetään, myrkytetään, ja levitetään kaikenlaista.
Totuus tanniinista
Lavin mukaan punaviinistä saaduista iho-oireista, allergisista reaktioista ja päänsärystä syytetään usein turhaan hyvinkin terveellistä antioksidanttia, eli tanniinia jota punaviineissä on. Lavi kertoo, että ihottuma tulee useimmiten rikistä, jolle moni ihminen on allerginen.
– Punaviini jota pidetään kuorineen käymässä, sisältää useimmiten enemmän rikkiä ja rikki on se joka voi aiheuttaa allergiaa ja ihottumaa.
– Tanniini taas on antioksidanttina hirveän terveellinen. Se vaikuttaa tutkitusti positiivisesti sydän- ja verisuonitauteihin, ja jopa muutamiin syöpiin. Voi sanoa, että punaviini kohtuudella käytettynä, esimerkiksi lasillinen päivässä, pitänee sairaudet loitolla.
Antioksidantti ei toimi samalla tavalla rypälemehussa tai rypäleissä, mutta jonkin verran vihreässä teessä.
– Se johtuu kenties kemiallisesta reaktiosta, joka tapahtuu viinin valmistuksessa kaikkien palasten loksahtaessa paikoilleen.
Asiantuntija suosittelee
Laadukkaisiin viinihetkiin Lavi suosittelee Ranskan Bordeaux-alueen biodynaamisia tuottajia, kuten Nicolas Jolya, Chateau La Gravea sekä Alsacen Domaine Josmeyeria.
Italian IGT (Indicazione geografica tipica) - merkityt viinit ovat Lavin mukaan laadukkaita (suomeksi SMM: suojattu maantieteellinen merkintä).
– Australialaiset laitosviinit ovat oikein hyvän makuisia ja juuri meitä miellyttäviä. Esimerkiksi Brown Brothers pitää laadusta kiinni. He eivät käytä myrkkyjä ihan niin häikäilemättömästi kuin muut.
Australialaisia suomalaiseen makuun sopivia punaviinejä ovat myös Hewitsonin viinit, kuten Hewitsonin Baby Bush sekä Miss Harry.
– Itävallasta tulee erinomaisia valkoviinejä ilmaston ja erityisen tiukan viinin laadun tarkkailun seurauksena. Niitä kannattaa kokeilla, esimerkiksi Grüner Veltliner ja Riesling valkoviinejä.
Saksa on viinintuottajana vielä erittäin aliarvostettu, syyttä.
– Sieltä tulee erittäin hyviä, puhtaita ja laadukkaita valkoviinejä, joista suurin osa ei enää ole sitä ylimakeaa litkua mitä se joskus oli, vaan kirkkaan kuulasta ja laadukasta tavaraa.
Uusi-Seelanti tuottaa erittäin laadukkaita Sauvignon Blanc ja Pinot Noir -viinejä.
Edulliset tuotantokustannukset tekevät viinistä edullista. Kuitenkin esimerkiksi italialaiset ja chileläiset viinit voivat Lavin mukaan olla edullisinakin laadukkaita.
Reilun kaupan tuotteet ovat eri tavalla hyvää tekeviä tuotteita, niin sanottuja hyvän mielen viinejä.
– En ole ikävä kyllä törmännyt vielä yhteenkään Reilun kaupan tuotteeseen, jonka ottaisin omaan suosikkilistaani. Laatu on ihan hyvä, mutta maussa usein toivomisen varaa, Lavi toteaa.
(MTV3)