Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Kahovkan padon vaurioituminen on aiheuttanut tulvia Dneprjoen varrella. MTV Uutiset Livessä vieraillut tulva-asiantuntijan mukaan tulvien lopullista laajuutta on vielä vaikea sanoa.
Dneprjoen alajuoksun kaupungit ovat rannalla uhattuna, sanoo tulviin erikoistunut tutkija, Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskuksesta eli Sykestä.
– Rannalla on muutakin infrastruktuuria kuten vesihuoltolaitoksia. Tässä on niin poikkeuksellisista vesimääristä kysymys, ja niitä ei ole suunniteltu kestämään tällaista rasitusta, Myllyniemi sanoo.
Myllyniemen mukaan tulvaveteen voivatkin päätyä muun muassa puhdistamoiden jätevedet ja muu rannan lähistössä oleva teollisuusjäte.
Alavimmat osat joen varrella olevista kaupungeista voivat peittyä veden alle, mutta Myllyniemen mukaan tulvan lopullista laajuutta on vielä vaikea sanoa.
Vaikutukset juomavedestä maatalouteen
Kriittisillä tulva-alueilla asuu noin 16 000 ihmistä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti päivällä, että vaaravyöhykkeellä asuville on annettu määräys evakuoitua mahdollisimman pian.
Pato sijaitsee Hersonin alueella, joka on venäläisjoukkojen hallussa.
Myllyniemi epäilee, että sodan vuoksi rakennuksia saadaan tuskin käyttöön kovin nopeasti.
Myllyniemen mukaan tulvilla on vaikutuksia niin vesi- ja jätehuoltoon, teihin kuin maatalouteenkin.
Myllyniemi kertoo jokivettä käytettävän esimerkiksi kauempana tulva-alueesta olevien peltojen kasteluun.
– Tosin kun tämä on rintama-aluetta, maatalous ei näin sodan aikana ole varmaankaan ollut kovin merkittävää, hän toteaa.
Myllyniemi ei osaa sanoa tarkkaan, mistä tulva-alueiden kaupungit saavat vetensä, mutta uskoo Dneprjoen olevan lähteenä ainakin jollain osin.
– Tämä on nyt sitten menetetty ainakin joksikin aikaa, hän toteaa.
Samoin Krimin alueen vesihuolto on hänen mukaansa uhattuna.
Lue lisää: Pekka Toveri: Kahovkan padon tuhoaminen on Venäjän vastaus Ukrainan vastahyökkäykseen – Tästä syystä tulva "ei romuta Ukrainan sotasuunnitelmia"
Ympäristö vaarassa
Padossa olevan vaurioalueen arvioidaan Myllyniemen mukaan olevan noin sata metriä. Pato itse on yli kolme kilometriä pitkä.
Tulva-alueiden lisäksi muutkin alueet ovat tulvavedelle uhanalaisia.
– Vedet virtaavat Mustaanmereen ja aiheuttavat ongelmia sen luonnolle. Samaten sen jokisuisto on luonnoltaan arvokasta aluetta, Myllyniemi kertoo.
Myllyniemen mukaan herkimmät alueet voivat tuhoutua pysyvästikin.
– Veden ekosysteemi vaatiikin tiettyä tulvaa, mutta tätä ei luonnossa esiinny. Tämä on niin voimakas ja siinä tulee mukana saasteita ja valtavat eroosiot syövät rantoja. Tämä tuhoaa alueita, hän kertoo.
Sekä valtavat vesimassat että sen kuljettamat jätteet voivat aiheuttaa tuhoa.
Veden mukana voi tulla esimerkiksi raskasmetalleja.
– Ilmeisesti tilanne ei ole kuitenkaan niin paha kuin joen yläosilla pohjasedimentin suhteen, Myllyniemi toteaa.
– Meillä on Sykessä sattumalta Ukrainan kanssa meneillään hanke, jossa muun muassa alueen pohjasedimenttiä on tutkittu. Se ei vaikuta olevan ollenkaan niin paha, kuin Kiovan yläpuolisessa tekoaltaassa on.