Asiantuntija Turkin luovutusvaatimuksista: Erdoganin ajatuksenjuoksua lähes mahdoton ennustaa – "Turkki pelaa myös Venäjän suuntaan"

Turkin oikeusministeri on ilmoittanut, että maa aikoo esittää Suomea luovuttamaan 12 terroristiksi epäiltyä ihmistä tiistaina solmitun Nato-sovun nojalla.

– Nyt on saavutettu yhteisymmärrys siitä, että vaatimuksia voi esittää. Ymmärrys on myös siitä, miten vaatimukset käsitellään. Suomessa ja Ruotsissa noudatetaan ihmisoikeussopimuksia ja lakia, MTV Uutiset Liven haastattelema Penttilä sanoo.

Asiantuntijan mukaan Turkin kanssa tehdyn sopimuksen sisältö on ollut kaupankäyntiä alusta saakka. Turkille on tärkeää, että se on saanut omat huolensa Naton pöydälle. Mihinkään isompaan kriisiin Penttilä ei enää usko.

Kiusaa alusta saakka

Penttilä pitää Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ajatuksenjuoksun ennustamista lähes mahdottomana. Hänen mukaansa Turkki pelaa useilla korteilla ja useisiin suuntiin.

– Turkki pelaa myös Venäjän suuntaan, Penttilä muistuttaa.

Presidentti Erdogan kykenee nyt Penttilän mukaan pienempiin ja suurempiin yllätyksiin hakemuksen ollessa kierroksella ja sitten, kun Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä.

Nato-jäsenyysasiassa Turkki on aiemmin suhtautunut nuivasti erityisesti Ruotsiin, jossa asuu suuri ja poliittisesti vaikutusvaltainen kurdivähemmistö. Sen riveistä löytyy kannatusta Turkkia vastaan taistelevalle kurdien puolueelle ja sissijärjestö PKK:lle, jota EU-maat ja Yhdysvallat pitävät terroristijärjestönä.

Kolmen maan asiakirjassa sovitaan, että Suomi ja Ruotsi tukevat Turkkia PKK:n vastaisessa kamppailussa. 

– Turkki on ollut aina Natossa hyvin erilainen jäsenmaa. Sen kanssa on ollut erilaisia ongelmia vuodesta 1952 lähtien.

"Sopu oli pieni yllätys"

Penttilä sanoo, ettei osannut odottaa Turkin kanssa saatua sopimusta jo ennen Nato-huippukokousta. Muutenkin Nato-sopimus on hyvin historiallinen polku Suomelle.

Kokous on asiantuntijan mukaan tärkeä siksi, että se linjaa Naton toimintaa hyvin eri tavalla. Suomi ja Ruotsi otetaan jäseniksi, lisätään konkreettista voimaa ja uudistetaan muun muassa Baltian sektoria.

Penttilä nostaa esiin myös sen, että Naton täytyy ottaa Kiina huomioon tulevaisuuden strategioissa. Ei niin, että Aasiaan lähetettäisiin sotilaita, mutta siihen suuntaan olisi nyt näytettävä lännen yhtenäisyyttä.