Asiantuntija: Länsimaalaisten vaatteet tehty kolmen tunnin yöunilla

Kahdeksankerroksisen tehdasrakennuksen romahtaminen vuosi sitten Bangladeshissa sai länsimaalaiset kuluttajat miettimään vaatebisneksen eettisyyttä.

Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa tapahtunut romahdus vaati yli 1100 vaatetyöntekijän hengen. Rana Plaza -tehdasrakennus oli monen länsimaisen vaateyrityksen alihankkija. 

MTV Uutislivessä vierailleen Hyvän mielen vaatekaappi -kirjan kirjoittaneen Rinna Saramäen mukaan parannuksia on tehty, mutta melko hitaasti. 

- Vaatteita tehdään liikaa ja liian halvalla, Saramäki sanoo.

Kaikilla länsimaalaisilla olisi peiliin katsomisen paikka, koska vaatteita tehdään kehnoissa oloissa osittain siksi, että ihmiset eivät ole valmiita maksamaan vaatteista korkeampaa hintaa. 

Aikaa vain 3-4 tunnin yöuniin

Bangladeshissa vaatetehtaalla äskettäin vieraillut MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Aino Huilaja kertoo, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta suurin osa tehtaista on Bangladeshissa hyvin hökkelimäisiä.

Tehdasturmien jälkeen vaatetehdastyöntekijöiden oloja on pyritty parantamaan. Sekä tehtaat että kansainväliset vaateketjut ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa tehtaiden turvallisuuteen, mutta esimerkiksi työntekijöiden palkat ovat edelleen hyvin matalat. 

Huilaja vieraili tehtaalla, jossa kuukausipalkka on 65 euroa. Minimipalkka Bangladeshissa on 50 euroa.

Vaatetehtaiden oloihin perehtyneen Saramäen mukaan paikallisten ihmisten tulisi tienata vähintään 100 euroa kuussa, jotta se riittäisi elämiseen.

- Pitää tehdä paljon ylitöitä, jotta pääsisi sellaisiin ansioihin, joilla jotenkuten tulee toimeen, Saramäki sanoo.

Pitkien työpäivien jälkeen vaatetehtailla työskentelevät naiset tekevät vielä ruokaa ja muita kotitöitä. Yöunille saattaa jäädä lopulta aikaa vain 3-4 tuntia.

Sekä naisten huono palkkaus että lasten työnteko ovat sidoksissa toisiinsa.

- Ne ovat samaa ongelmaa, sillä lapsia ei tarvitse laittaa työhön, jos vanhempien palkka on riittävä, Saramäki sanoo.

Palkkoja olisi mahdollista nostaa

Saramäen mukaan vaatetyöntekijöiden palkkojen nostaminen olisi mahdollista. Usein vaatebisneksessä toimii kuitenkin niin sanottu syyttelyn kehä.

- Yleensä asiaa menee niin, että vaatefirmat sanovat, että ei me voida näitten tehtaitten palkkaukseen suoraan puuttua, sehän on aivan erillinen firma. Tehtaat sanovat, että emme voi maksaa enemmän, jos tilaajat eivät maksa vaatteista. Molemmat sanovat, että jos hallituksen pitäisi nostaa minimipalkkoja ja sieltä suunnasta sanotaan, että ei voida nostaa minimipalkkoja, koska sitten tilaajat siirtyisivät toiseen maahan.

Länsimaisen kuluttajan kukkarossa palkkojen nostaminen ei juurikaan näkyisi.

- Vaikka palkkatasoa nostettaisiin kohtuullisen voimakkaastikin, esimerkiksi Bangladeshissa, niin se olisi silti niin matala, että ei ne t-paidat tulisi mitään satoja euroja maksamaan. Sen jälkeen, kun huomioidaan hinnan kumuloituminen, joka tapahtuu joka vaiheessa, verot ja tullit ynnä muut, niin ei se hinta tule silti nousemaan kuin pari euroa, vaikka palkat tuplattaisiin, Saramäki sanoo.

Saramäki kehottaa suomalaisia olemaan kiinnostuneempia vaatteidensa taustoista.

- Seuraavan kerran, kun aiot ostaa jotain , niin laitapa viestiä sinne yritykseen, että miten te olette varmistaneet ompelijoiden asiallisen palkkauksen ja sen, että he eivät joudu istumaan siellä ompelukoneen ääressä yötä myöden.


Lue myös:

    Uusimmat