Kookosrasvaa on hypetetty enemmän kuin tutkittu, kertoo ravitsemustieteen dosentti Riitta Freese.
– Asiantuntijoiden laatimissa ravitsemussuosituksissa linjataan, että tyydyttyneen rasvan saantia olisi syytä vähentää vielä nykyisestäkin tasosta ja pitää kymmenen energiaprosentin rajoissa. Näihin suosituksiin kookosöljyksikin kutsuttu kookosrasva ei sovi ollenkaan: siinä on jopa 90 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka tekevät rasvasta jähmeää. Vaikka kookosrasva siis on kasvikunnan rasvaa, se on hyvin erityyppistä kuin rypsi-, auringonkukka- ja muut vastaavat öljyt, Riitta Freese Helsingin yliopistosta sanoo.
Jostain syystä kookosrasva ja sen väitetyt terveysvaikutukset tuntuvat silti keräävän kannatusta.
– Kookosrasvan rasvahappokoostumus on kyllä siinä mielessä ihan jännittävä, että siinä on niin sanottuja keskipitkäketjuisia rasvahappoja, joiden aineenvaihdunta elimistössä poikkeaa monista muista rasvahapoista. Tieteellisten tutkimusten tietokannoista kuitenkin selviää, että verrattuna siihen hypetykseen, jota kookosrasvan ympärillä näkee, tutkimustietoa sen terveysvaikutuksista on todella vähän.
Satunnaisesti kookosrasvaa voi silti käyttää.
– Kookosrasvassa on ominainen maku – jos haluaa tehdä vaikka thai-ruokaa, niin mikä ettei sitä voisi joskus käyttää? Päivittäiseen käyttöön kookosrasvaa ei kuitenkaan voi suositella, Freese sanoo.
Lääkäri Kirsi Pietiläinen kritisoi voivillitystä ja karppauksen muuttumista "rasvaukseksi" Keventäjissä tammikuussa 2012. Pietiläinen kertoi, että tutkimusten mukaan voi häviää aina margariinille. Katso, millaisiin tilanteisiin voi Pietiläisen mielestä sopii.