Loppukesän ja alkusyksyn aikana karhuista on tehty lukuisia havaintoja sekä taajama-alueilla että liikenteen seassa.
Viimeksi varhain tänä aamuna auton ja matkailuvaunun yhdistelmä törmäsi karhuun kantatiellä 514 Lylyvaaran kohdalla. Vaikeasti loukkaantunut karhu määrättiin lopetettavaksi. Karhua seurasi kolme pientä pentua, jotka poliisi määräsi niin ikään lopetettaviksi.
Taajama-alueilla toikkaroineita karhuja on karkotettu välillä koirien, välillä kumiluotien ja välillä paukkupatruunoiden avulla. Viranomaiset ovat lähettäneet karhuhavainnoista hätätiedotteita suomalaiskoteihin.
Jos karkotus ei ole sujunut odotetusti, karhu on kaadettu. Viimeksi eilen poliisi määräsi Kiteen Kytäniemessä vierailleen karhun kaadettavaksi.
Suomen Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntijan mukaan karhujen liikkeistä on nyt nostettu turhan kova meteli.
- Nämä television hätätiedotteet ovat olleet täysin ylimitoitettuja siihen uhkaan tai vaaraan nähden, mitä taajama-alueille jalkautuneet karhut todellisuudessa aiheuttavat, toteaa suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
Viimeisen sadan vuoden aikana karhu on tappanut Suomessa yhden ihmisen. Lumiaro vertaa karhun ihmiselle aiheuttamia vahinkoja niihin surmatekoihin, joita ihmiset toisilleen aiheuttavat joka viikonloppu.
- Ei niistäkään tapoista laiteta hätätiedotteita.
"Kohtaamisilta ei voi välttyä"
Karhuhavaintojen suuri määrä selittyy sillä, että Suomen karhukanta on kasvanut melko tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Lumiaro arvelee, että tällä hetkellä Suomessa saattaa olla jopa pari tuhatta karhua.
Kun karhujen määrä myös eteläisessä Suomessa kasvaa, väistämättä kasvavat myös karhuista tehtävät havainnot. Tämä ei Lumiaron mukaan tarkoita kuitenkaan sitä, että karhunkaatolupia tulisi välittömästi lisätä.
- Nyt tarvitaan ymmärrystä sille, että karhuja saattaa joskus näkyä. Ja vasta silloin, jos karhu saapuu toistuvasti taajama-alueelle, eli kyseessä on niin sanottu häirikkökarhu, se tulee ampua. Tällaisia tapauksia saatetaan vuosittain tavata muutamia.
Tavallisesti karhut ovat ihmisarkoja ja ne pakenevat näköpiiristä niin pian kuin mahdollista. Kun ihminen menee esimerkiksi metsään marjastamaan, karhu siirtyy puolukkakankaalta viereiseen kuusikkoon ja odottaa, että marjastajat poistuvat. Huonona marjavuotena etenkin nuoret karhut saattavat etsiä vaihtoehtoista ravintoa esimerkiksi roska-astioista.
Lumiaro painottaa, että karhujen kanssa voi elää normaalia elämää, kunhan käyttää maalaisjärkeä.
- Kun karhun tapaa, kannattaa poistua paikalta esimerkiksi autoon tai muualle suojaan. Karhunkaatolupien määrää ei tulisi lisätä yksin omaan siksi, että niistä on tehty näköhavaintoja.
Tänä vuonna karhunkaatolupia on myönnetty enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut pentuja syntyneen.