Noin 7200 suomalaista haki viime vuonna korvauksia terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneesta hoitovirheestä. Korvauspäällikkö Reima Palonen kertoo, millaisia tapauksia Potilasvakuutuskeskus käsittelee.
Maallikossa hoitovirhe herättää helposti raflaavia mielikuvia; sakset unohtuvat potilaan vatsaan leikkauksen yhteydessä tai lääkäri operoi vahingossa väärän jalan.
18 vuotta potilasvahinkojen parissa työskennellyt Reima Palonen muistuttaa, että edellä mainitun kaltaiset tapaukset ovat harvinaisia. Täysin virheitä ei ymmärrettävästi voida välttää.
− Lääketieteessä syy- ja seuraussuhteet eivät ole etukäteen ennustettavissa yksilötasolla. Vaikka leikkaus tehtäisiin tuhat kertaa samalla tavalla, on myös tuhat eri potilasta ja saman verran eri lopputuloksia, Palonen sanoo.
Puolet ilmoituksista leikkauksia
Viime vuonna Potilasvakuutuskeskus vastaanotti noin 7200 uutta vahinkoilmoitusta, ja luku näyttää tänä vuonna samalta. Hakemusten määrä laski toissavuodesta noin 10 prosenttia.
− Olemme yrittäneet analysoida laskua. Sitä tietysti toivoisi, että terveydenhuolto on tullut turvalliseksi. Toisaalta olemme myös lisänneet korvauksenhakijoille informaatiota siitä, mikä tämä systeemi on, Palonen sanoo.
Korvauspäällikön mukaan puolet vahinkoilmoituksista koskee leikkauksia. Niistä noin puolet liittyy tuki- ja liikuntaelinten leikkauksiin.
− Kysymys on tavalla tai toisella huonosta hoitotuloksesta. Me lähdemme selvittämään syytä sekä sitä, voidaanko tapauksessa puhua virheestä.
Negatiivinenkin päätös voi olla hyvä
Noin 30 prosenttia ilmoituksista johtaa lopulta korvauksiin. Palosen mukaan alhainen luku kertoo siitä, että ihmisten on vaikea ymmärtää, millainen tapaus on korvattava ja millainen ei.
− Me korostamme aina sitä, että ennen ilmoituksen tekemistä pitäisi keskustella tilanteesta hoitolaitoksessa. Tällä tavoin selvät väärinkäsitykset saataisiin pois.
Terveys on tunteita herättävä asia. Ei ole tavatonta, että pettymys purkautuu hoitavaan lääkäriin.
− Sitä ei ehkä ymmärretä, että terveydenhoito on iso organisaatio. Ei ole lääkärin vika, jos kunta ei osta tiettyä palvelua tai järjestää sen tietyllä tavalla. Terveydenhuollossa ei koskaan toimita yksin, Palonen muistuttaa.
Pettymyksistä huolimatta suurimmassa osassa tapauksista keskustelu pysyy asiallisena. Jopa silloin, kun korvauspäätös on negatiivinen.
− Ei se ole aina huono tieto, että jokin asia vain kävi, eikä sitä voitu välttää. Se voi olla ihmisen psyykelle paljon katkerampi pala sanoa, että tämä oltaisiin voitu välttää.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen.