Asianajaja kiristettiin ottamaan jättilaina tappouhkauksella – sai tuomion törkeästä rahanpesusta

Hovioikeuden tuore tuomio liittyy niin sanottuun kiskontajuttuun. MTV3:n 45 minuuttia –ohjelma kertoi kiskontaepäilyistä maaliskuussa 2012. Jutussa oli kyse laina- ja asuntokauppajärjestelyistä.

Keskusrikospoliisi epäili, että kahdelta asianomistajalta vietiin kiskonnalla noin 1,2 miljoonan euron omaisuus. Toisen uhrin omaisuudesta hävisi vuosina 2008-2010 neljä asuntoa ja rantakiinteistö. Asunnot sijaitsivat Helsingissä ja Tallinnassa.

Käräjäoikeus tuomitsi jutussa keväällä 2014 yli kymmenen ihmistä. Toinen uhreista sai 700 000 euron korvaukset.

Kiskontatuomioita ei tullut. Niiden sijaan käräjäoikeus katsoi, että osaan kaupoista liittyi vaihtoehtoisen syytteen mukaan törkeitä petoksia. Petostuomiot pysyivät hovioikeudessa.

Pakottaminen muuttui kiristykseksi

Hovioikeus kuitenkin kovensi päätekijänä tuomitun liikemiehen rangaistusta.

Hovioikeus katsoi näytetyksi, että liikemies pakotti väkivallalla uhkaamalla juttuun kytkeytyneen asianajajan ottamaan pankista 120 000 euron lainan. Lainan nostamisen jälkeen rahat siirrettiin liikemiehen lähipiirille.

Käräjäoikeudessa liikemies oli tuomittu pakottamisesta, mutta hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeään kiristykseen. Samalla oikeus pidensi miehen vankeusrangaistusta kahdella kuukaudella kolmeen vuoteen neljään kuukauteen.

Asianajaja itse syyllistyi asiassa törkeään rahanpesuun. Hän oli ottanut nimiinsä liikemiehen määräysvaltaan kuuluneen Tallinnassa sijanneen huoneiston.

Kun asunto meni ulosotossa, liikemies koki menettäneensä sen asianajajan toimien vuoksi ja pakotti tämän lainanottoon.

Piti uhkauksia todellisina

Asianajaja kertoi sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa pitäneensä liikemiehen uhkauksia todellisina ja ymmärtänyt niiden pitävän sisällään uhkauksen hänen tappamisestaan. 

Asianajajan mukaan hän ei olisi ottanut 120 000 euron lainaa ilman liikemiehen painostusta.

Liikemies oli esittänyt asianajajan kanssa käymiensä puheluiden aikana muun muassa, että hänen kanssaan ei ole leikkimistä ja hänestä ei pääse eroon. Mies oli myös sanonut laittavansa ”sellaiset jätkät perään, että jos asia ei ole hoidettu tiettyyn päivään mennessä, se hoidetaan toisella tavalla”.

Lisäksi liikemies oli uhannut ottaa yhteyttä asianajan isään ja äitiin ja kertovansa näille asianajajan olevan velkaa.

Pankinjohtajan rahanpesusyyte nurin

Syyttäjä vaati alun perin viidelle vastaajalle rangaistusta törkeästä kiskonnasta. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi omassa tuomiossaan yli vuosi sitten, että kiskonnan uhrin pitäisi olla ymmärtämätön, ajattelematon ja hetkellisesti harkintakyvytön.

Toinen uhri oli oikeuden mielestä pihinä tunnettu ja kokenut tamperelainen liikemies. Toisen asianomistajan, hämeenlinnalaisen miehen oikeus arvioi korkeasti koulutetuksi, ilmaisukykyiseksi ja myös hintatietoiseksi.

Asianajajan lisäksi rahanpesusta jutussa oli syytteessä lainoja myöntänyt Osuuspankin entinen konttorinjohtaja. Pankinjohtajan rahanpesusyyte kaatui sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa.

Syyte meni nurin muun muassa sen takia, että johtaja oli jo pidempään lainoittanut päätekijää ja tämän lähipiiriä ilman, että pankkivalvonta olisi huomauttanut luototuksesta.