Artisti Seksikäs-Suklaan ADHD-diagnoosi hävittää ajantajun, mutta auttaa sanoituksissa – studiolla voi vierähtää huomaamatta kymmenen tuntia

Artisti-mediapersoona Seksikäs-Suklaa ei ole nähnyt isäänsä sitten vuoden 2001 – näin hän muistelee lapsuuttaan Angolassa ja Suomessa 8:36
Katso videolta, mitä Luyeye ”Viki” Konssi muistaa Angolasta, ja minkälaista arki oli lapsena ja nuorena vastaanottokeskuksessa Perniössä. Entä mikä oli hänen edesmenneen äitinsä viimeinen toive ja miten se toteutettiin?

Artisti ja mediapersoonsa Seksikäs-Suklaa, eli Luyeye ”Viki” Konssi, tuli Suomeen vuonna 2001, mutta sai kansalaisuuden vasta vuonna 2022. Lapsena hän mietti, miksi ihmiset käyttäytyvät häntä kohtaan niin kummallisesti.

”Miksi olet tuon värinen? Mitä kieltä puhut?”

Tällaisia kysymyksiä artisti ja mediapersoona Seksikäs-Suklaa, eli Luyeye ”Viki” Konssi, 31, kuuli vuodesta 2001 lähtien tullessaan sisällissotaa pakoon Angolasta Suomen Perniöön, Salon kupeeseen. Hän oli yhdeksänvuotias, kun muutti äitinsä ja kolmen sisaruksensa kanssa vastaanottokeskukseen. 

Ala-asteikäisen Konssin mielestä kaikki oli niin kovin erilaista kuin kotimaassa. Katukuvassa hän näki muita pakolaisia hyvin vähän. 

– Olin niin eksoottinen. Ihmiset koskivat hiuksiini ja kyselivät outoja kysymyksiä. Nykyisin Suomi on erilainen. Ei sanota ääneen, mikä on suomalainen tapa, mutta mietitään vähän, että kukas tämä tyyppi on, Konssi kertoi MTV Uutisille. 

Lapsena hän mietti, miksi ihmiset käyttäytyvät kummallisesti. 

– Ajan myötä ollaan kuitenkin kavereita. Kun ihminen tutustuu toiseen, niin sitten saa hyväksynnän. Se oli uutta minullekin. En ollut aiemmin kokenut mitään sellaista. Jälkeenpäin, kun mietin, niin se tuntui työhaastattelulta, Konssi muistelee ihmisten uteliaisuutta.

Vuonna 2007 Konssi muutti perheineen Helsinkiin ja aloitti yläasteen. Konssin mielestä Helsinki oli vilkkaampi ja siellä näki Perniötä enemmän erimaalaisia ihmisiä.

– Tuntuu, että helsinkiläiset olivat sosiaalisempia ja rennompia. Parasta olivat ulkomaalaiset ihmiset, joihin pystyin samaistumaan.

Konssi on myös artisti ja Lähiöbotox-rap-metal-yhtyeen laulaja. Paras muisto Suomessa liittyykin bändiin: hän pitää kokoonpanon levyä upeana saavutuksena ja lahjana kaikista Suomessa vietetyistä vuosista.

– Osaan kirjoittaa ja ilmaista itseäni suomeksi. Levy on hyvin tehty ja miksattu. Siinä on vahvat sanat. Olen siitä helvetin ylpeä. 

Konssi on nopea kappaleiden sanoittaja. Tämä johtuu hänen mielestään osittain hänen diagnosoidusta ADHD:staan. Terveyskirjaston mukaan ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Konssi voi viettää studiolla kymmenen tuntia ja kirjoittaa biisejä, eikä se haittaa yhtään. Oireyhtymä aiheuttaa kuitenkin myös haasteita. 

– Ajantajuni on huono – en tiedä, milloin pitäisi lähteä paikkoihin. Sen kanssa olen taistellut. En tee sitä tahallani. On kausia, kun aikatauluttaminen menee päin helvettiä. Sitten alkaa ärsyttää, Konssi kertoi. 

Äidin kuolema antoi elämään uuden perspektiivin

Vaikka Konssi on asunut Suomessa reilusti yli puolet elämästään, eli noin 22 vuotta, niin virallisesti Suomen kansalainen hänestä tuli vasta vuoden 2022 alussa. Hänen mielestään Suomi on maahanmuuttopolitiikaltaan hyvin tiukka maa. 

– Moni suomalainen luulee tietävänsä, minkälaista on muuttaa tänne pakolaisena. Minulla on täällä ystäviä, jotka tienaavat miljoonia, eikä ole vieläkään kansalaisuutta. Aina ei ole kyse rahasta, vaan byrokratiasta. 

Elämänsä suurimpana käännekohtana Konssi pitää äitinsä kuolemaa elokuussa 2019. Sen myötä hän sai elämäänsä erilaisen perspektiivin ja alkoi miettiä, mitä oikeasti haluaa tehdä. 

Toinen hänelle elämän suuntaa näyttänyt asia on Fleksaajat-sarja, jonka ensimmäisen kauden Konssi juonsi yhdessä Molybros-tubettajakaksikon kanssa.

– Nyt tiedän, miten sarjoja tehdään ja mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Siistejä juttuja on tulossa, Konssi jää myhäilemään. 

Katso videolta, mitä Luyeye ”Viki” Konssi muistaa Angolasta, ja minkälaista arki oli lapsena ja nuorena vastaanottokeskuksessa Perniössä. Entä mikä oli hänen edesmenneen äitinsä viimeinen toive ja miten se toteutettiin?

Lue myös:

    Uusimmat