Armi Ratian syntymästä 100 vuotta - Marimekon perustaja oli aikansa superjulkkis

Vuonna 1951 perustettu Marimekko henkilöityi vahvasti Ratiaan vielä pitkään hänen kuolemansa jälkeenkin. Särmikkääksi mainittu persoonallisuus loi yrityksestä mielikuvaa samalla tavalla kuin hänen palkkaamiensa suunnittelijoiden raitapaidat ja unikkokuosit.

Parikymppinen Armi Ratia opiskeli tekstiilisuunnittelijaksi Ateneumin taideteollisuuskeskuskoulussa, joka nykyisin tunnetaan Aalto-yliopiston taideteollisena korkeakouluna. Ratian ensimmäinen yritys oli käsityöpaja, jossa kudottiin hänen suunnittelemiaan tekstiilejä.

100-vuotismerkkipäivän kunniaksi Suomen Käsityön Ystävät on ottanut uudelleen tuotantoon Ratian 22-vuotiaana suunnitteleman Maan uumen -ryijyn vuodelta 1934. Myös Marimekko on painanut erikoiserän kankaita, jotka Ratia suunnitteli yrityksen alkuvuosina 1950-luvulla.

Hyllytetty henkilökuva vihdoin julki

Merkkipäivän kunniaksi julkaistaan myös edesmenneen journalistin Juha Tantun 1960- ja -70-lukujen taitteessa kirjoittama henkilökuva Armi Ratian maailmassa. Tanttu seurasi tuolloin vuoden verran Ratian yksityiselämää.

Kirja jäi aikanaan julkaisematta, sillä Ratia uskoi ystäviään, jotka pitivät sitä liian "intiiminä".

Teos kertoo, että Armi ja hänen miehensä Viljo Ratia ehtivät nuoruudessaan kokeilla monenlaista yritystoimintaa, mutta epäonnistuivat niin kanalan kuin mattokutomonkin pitäjinä. Marimekon perustamisen jälkeen kaikki kuitenkin muuttui.

Ideana oli tehdä jotakin aivan muuta kuin pitsejä ja kukkakuoseja, joita kaikki muut siihen aikaan tekivät. Se toimi.

Ajattomien ja selkeiden kuosien menestys yllätti Ratian itsensäkin, ja Marimekosta tuli vähitellen Suomen tunnetuin tavaramerkki maailmalla.

Kansainvälistä läpimurtoa edesauttoivat niin vuoden 1958 Brysselin maailmannäyttely kuin Yhdysvaltain presidentin puoliso Jacqueline Kennedykin. Jackie esiintyi vuonna 1960 Marimekkoon pukeutuneena sadoissa lehtikuvissa.

Hovin valtiatar

Tuohon aikaan suomalaisen seurapiirin "jet-set" oli harvalukuinen. Se koostui pääasiassa yhteiskunnan vaikuttajista: yritysjohtajista, raharikkaista ja ehkä joistakin poliitikoistakin. Viihdejulkkiksia oli ylipäätään vähän, ja vain harvat heistä pääsivät jet-setin suosioon, "hoviin".

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansallisbiografia mainitsee Armi Ratian hovin, joka piti kesäisin Bökarsin kartanossa Porvoossa "päiväkausia kestäviä juhlia, joissa tarjoilu oli yltäkylläistä". Juhliin kutsuttiin suomalaisen taidemaailman kerma ja ulkomaalaisia vieraita.

MTV:n 1970-luvulla esittämässä Tänä torstaina -ohjelmassa Armi Ratia tuhahtaa koko sanalle.

-Inhoan sanaa hovi. Ainahan meillä on paljon ihmisiä, kaupungissakin. Minun työni ovat ihmisiä hyvin paljon. En kerää ihmisiä ympärilleni, heitä kerääntyy. Ei ystävien joukkoa voi kerätä, Ratia sanoi.

Bökarsissa tehdyssä haastattelussa Armi Ratia kertoo myös miten hän koki olla yritysjohtaja aikana, jolloin naiset olivat outoja lintuja kansainvälisessä bisneksessä.

Toimittaja Tapani Karhulle Armi Ratia paljasti myös sen, kuka oli Saimi Tarvonen, ja miten hän rahoitti tulevaa legendaa.

MTV:n Tänä torstaina -ohjelma 1970-luvulla, Armi Ratian haastattelu: