Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan psykiatrisen potilaan pitkäaikaisessa eristämisessä Niuvanniemen sairaalassa ei ollut ongelmaa, vaikka tapaus huolestuttava onkin. Eristyshuoneen olojen pitäisi kuitenkin olla paremmat.
Oheisella syksyllä 2018 kuvatussa Rikospaikan jutussa Kuopiossa sijaitsevan Niuvanniemen sairaalan silloinen johtava lääkäri Eila Tiihonen kertoo, miten tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita sairaalassa hoidetaan.
Potilas – apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa ei mainita sukupuolta tai ikää – oli eristetty sen takia, että tämä oli muille vaarallinen ja vaikeutti toisten potilaiden hoitoa. Ainakin yksi potilas joutui häirinnän kohteeksi. Eristys pitkittyi, koska psykoottinen potilas ei ainakaan aluksi puhunut lääkäreille.
Potilas oli lopulta eristettynä 124 vuorokautta eli hieman yli neljä kuukautta. Eristystä lievennettiin asteittain.
Potilas kanteli eristyksestään oikeusasiamiehelle.
Apulaisoikeusasiamiehelle lausunnon antanut aluehallintovirasto katsoi lausunnossaan, että pitkälle eristykselle oli peruste ja se oli lopetettu heti kun oli riittävä varmuus väkivallan uhan katoamisesta. Tarkemmin näitä perusteita ei ole monin osin salatussa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa kuvattu.
Potilas katsoi itse apulaisoikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa, ettei eristämiselle ollut tarvetta.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan eristämisen perusteita ei voi kyseenalaistaa, mutta hän kuitenkin ehdottaa, että pitkään jatkuvissa eristyksissä jatkamista pohtisi useampi ammattihenkilö.
