Maahanmuuttoviraston käytäntö käännytyspäätöksissä ei turvaa lapsen oikeuksia, katsoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Hän arvostelee sitä, ettei virasto tee omaa päätöstä lapselle, joka on syntynyt perheen saaman käännytyspäätöksen jälkeen.
Video: Norjassa suunniteltiin erityisen nopeaa käännytystä vuonna 2015.
Apulaisoikeusasiamies muistuttaa, että lapsen etu on arvioitava laaja-alaisesti ja yksilöllisesti. Jokaista lasta on perustuslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kunnioitettava yksilönä iästä ja syntyperästä riippumatta.
– Lapsilla on yleisesti ottaen aikuisia enemmän haasteita saada oikeuksiaan turvatuksi. Turvapaikanhakijalapsilla on lisäksi erityinen riski joutua kärsimään vanhempiinsa kohdistuvasta syrjinnästä. He ovat myös muita suuremmassa vaarassa joutua aikuisten ja läheistensä kaltoin kohtelemiksi, Sakslin katsoo.