Lääkejätettä syntyy noin 95-125 miljoonan euron arvosta vuosittain, arvioi Apteekkariliitto. Määrä vastaa 3-4 prosenttia Suomen reseptilääkemyynnistä.
Käyttämättä jääneistä lääkkeistä arviolta 60-80 prosenttia palautetaan apteekkiin hävitettäväksi. Noin puolet näistä lääkkeistä on alkuperäispakkauksissaan. Apteekkeihin palautetut lääkkeet toimitetaan Ekokemille hävitettäväksi.
Resepteissä ylimääräistä lääkettä
Apteekkariliitto teki helmikuussa selvityksen, jossa kysyttiin lääkkeiden palauttajilta, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Osa heistä kertoi useamman kuin yhden syyn.
Tavallisin syy oli, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi noin kaksi viidesosaa lääkejätteitä palauttaneista asiakkaista.
Noin kolmasosa vastaajista kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Toinen kolmasosa kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska lääke aiheutti haittavaikutuksen.
Reseptilääke saattoi jäädä käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi tai lääkärin määräämää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua. Lääkkeitä palautettiin myös potilaan kuoleman takia.
"Reseptilääkkeisiin aloituspakkaukset"
Apteekkariliitto ehdottaa, että lääkärit aloittaisivat lääkehoidon pienellä aloituspakkauksella. Silloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen.
Toinen ehdotus on, että kalleimpia lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annoksen kerrallaan. Myös koneellista annosjakelua voisi käyttää nykyistä enemmän. Siinä asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa.