Tekeekö sinunkin mieli tarttua pimeän vuodenajan myötä pilleripurkkiin? Lääkäri Antti Heikkilä kertoo, mitä lisäravinteilla tarkoitetaan ja miksi niitä tulisi nauttia.
Lisäravinne on Antti Heikkilän mielestä terminä hieman harhaanjohtava; ikään kuin meidän pitäisi ottaa jotain lisää. Heikkilä ilmaisee asian mieluummin niin, että otetaan, mitä meiltä puuttuu.
Tämän ymmärtääkseen on syytä tietää, että ravinteita on kahdenlaisia. Makroravinteisiin lukeutuvat rasvat, proteiinit, hiilihydraatit, ja mikroravinteisiin muun muassa vitamiinit, antioksidantit ja mineraalit.
− Ongelma on siinä, että me syömme entistä huonompaa ruokaa, josta puuttuu mikroravinteet. Suomen maaperässä ei ole riittävästi seleeniä, sinkkiä, magnesiumia eikä magnaania, ja tämä heijastuu sitten kaikkeen mitä kasvatamme, Heikkilä sanoo.
Köyhtynyt ruoka
Ihmisen tulisi syödä mahdollisimman käsittelemätöntä, luonnollista ruokaa. Siinä mikroravinteet ovat sellaisessa muodossa, jossa elimistö pystyy käyttämään niitä hyväkseen parhaiten.
Käytännössä tämä on kuitenkin vaikeaa. Eri ruokalajien mikroravinnepitoisuuksia tutkittaessa on selvinnyt, että tehomaataloustuotannon myötä pitoisuudet ovat köyhtyneet.
− Se on aika huvittavaa, että eläinlääkärit ymmärtävät nämä asiat paremmin kuin tavallinen lääkäri. Jos karja sairastuu, eläinlääkäri tulee ja ottaa maanäytteen, Heikkilä kertoo.
Ruoan teollistuminen vaikuttaa haitallisesti mikroravinteiden ohella myös elintärkeiden vitamiinien saantiin.
− Voidaan sanoa, että nykyään ihmiset ovat liiankin hyvin ravittuja, paitsi että he ovat aliravittuja, koska mikroravinteet puuttuvat.
