Puolustusministeri Antti Häkkänen luottaa siihen, että Nato-maat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta vahvasta puolustusmenotavoitteesta.
Nato-maiden puolustusministerit valmistelevat tänään kesäkuun lopulla pidettävää puolustusliiton huippukokousta.
Ministerien on tarkoitus päättää Naton uusista suorituskykytavoitteista sekä jatkaa neuvotteluja puolustusmenotavoitteen kasvattamisesta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut liittolaismaita nostamaan puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykyinen Naton tavoite on kaksi prosenttia.
Naton pääsihteeri Mark Rutte on esittänyt mallia, jossa 3,5 prosenttia käytettäisiin varsinaisiin puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia puolustusta tukeviin liitännäiskuluihin.
– Olen aika luottavainen, että saamme vahvan puolustusmenotason, mutta en ota kantaa yksittäisiin lukuihin neuvottelujen ollessa kesken, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan.
Häkkänen: "Olennaista ymmärtää, että on kiire"
Mediatietojen mukaan Rutten esityksessä tavoitevuosi, jolloin menotaso tulisi saavuttaa, on 2032.
Ainakin Baltian maissa tavoitetta on pidetty liian myöhäisenä. Jotkut maat pitävät tavoitetta taas liian kireänä. Esimerkiksi monilla Etelä-Euroopan mailla on ollut vaikeuksia päästä edes nykyiselle kahden prosentin tasolle.
Häkkänen ei halua julkisesti ottaa kantaa vuosilukuihin, mutta toteaa aikataulukysymyksen olevan olennainen. Liikaan venyttämiseen ei hänestä ole varaa.
– On olennaista ymmärtää, että on kiire. Meidän yhteisessä puolustuksessa on puutteita, puhumattakaan Venäjän kasvavasta uhasta.
Uusi puolustusmenotavoite on tarkoitus hyväksyä Naton huippukokouksessa Haagissa, mutta sopu on mahdollinen jo ennen sitä.
Suorituskykytavoitteet menojen pohjana
Tänään puolustusministerien on määrä hyväksyä uudet sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Niissä määritellään, millaisia joukkoja ja kyvykkyyksiä kunkin maan puolustukselta vaaditaan.
Yksityiskohdat ovat salaisia, mutta arvioiden mukaan uudet suotiuskykytavoitteet ovat noin kolmanneksen aiempia kovemmat.
– Ne ovat tämän kaiken ydin, eli mihin sitä rahaa käytetään. Se osoittaa, että Nato toimii rationaalisesti puolustustarpeet edellä, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan pelkästään suorituskykytavoitteiden täyttäminen vaatii, että maat käyttävät suoriin puolustusmenoihin 3,5-4 prosenttia bruttokansantuotteestaan.