Anneli Auerin kohtalonpäivä koittaa – mistä tässä kaikessa on kysymys?

Poliisi alkoi tutkia keväällä entistä tarkemmin uhrin vaimon mahdollista osuutta surmaan.

28.9.2009 Porin käräjäoikeus vangitsi Anneli Auerin ”todennäköisin syin” surmasta epäiltynä.

30.9.2009 Poliisi tiedotti Auerin tunnustaneen surman. Sittemmin syytetty kertoi muistikuviensa surmayöltä olevan hyvin hatarat. Puolustuksen mielestä tunnustus oli spekulaatiota

2010 

12.11.2010 Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Anneli Auerin murhasta elinkautiseen.

2011

1.7.2011 Hovioikeus totesi Auerin syyttömäksi.

1.8.2011 Syyttäjät hakivat korkeimmasta oikeudesta valituslupaa.

16.9.2011 Auer vangittiin epäiltynä useista seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Osin samoista rikoksista vangittiin aiemmin samalla viikolla Auerin entinen miesystävä. Rikosten epäillään tapahtuneen lähinnä vuosina 2007 ja 2008.

2012

10.2.2012  Poliisin esitutkinta seksuaalirikoshaarasta valmistuu. Aineistoa on yli 3 000 sivua ja kymmeniä tunteja ääni- sekä kuvatallenteita.

29.2.2012 Auerin ja miehen oikeudenkäynnin valmisteluistunto Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa alkaa. Molemmat ovat olleet vangittuina syksystä asti epäiltyinä seksuaalirikoksista. Kumpikin on vaatinut vangitsemisen kumoamista joitakin kertoja, mutta käräjäoikeus on jatkanut vangitsemisia.

6.3.2012 Seksuaalirikostapauksen pääkäsittely alkaa. Käsittelylle on varattu yli 30 päivää, viimeiset päivät ovat kesäkuussa. Tapausta käsittelee kolme tuomaria. Kaksikkoa vastaan on yhteensä 32 syytettä, niistä 14 koskee Aueria. Joukossa on mm. syytteitä useista törkeistä seksuaalirikoksista.

8.5.2012. Anneli Auerin lapsilleen piirtämä tatuointi kuvattuna oikeuden lisätutkinta-aineistosta. Näin Anneli Auer kuvitti kirjeensä lapsilleen. Hän kertoi vitsinä, että harkitsee piirtämänsä tatuoinnin ottamista.

9.5.2012  Korkein oikeus myöntää syyttäjille ja osalle asianomistajista valitusluvan murhajuttuun liittyen.

29.6.2012 Auer tuomitaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa seksuaalirikoksista seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen.

Elokuu 2012 Anneli Auer tekee Satakunnan poliisille tutkintapyynnön Ulvilan surman esitutkinnasta.

lokakuu 2012 Ulvilan murhan entistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea epäilllään virka-aseman väärinkäyttämisestä.

16.10.2012 Joutsenlahti myöntää Ylen haastatelussa, että tutkinta-aineistoa on kadonnut.

19.10.2012 Korkein oikeus palauttaa Ulvilan murhan käräjäoikeuteen.

2013

Toukokuu Ulvilan murhajutun entistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea vastaan nostetaan syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä.

7.6.2013 Ulvilan murhajutun käsittely alkoi valmisteluistunnolla uudelleen Satakunnan käräjäoikeudessa.

27.6.2013 Turun hovioikeus kovensi Auerin seksuaalirikostuomiota 7,5 vuoteen. Auer ilmoittaa hakevansa valituslupaa korkeimmasta oikeudessa.

Heinäkuu Poliisi sai selville Ulvilan surmatalosta löytyneen tuntemattoman dna:n alkuperän. Se kuului keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkijalle.

20.8.2013 Ulvilan murhajutun pääkäsittely alkoi Satakunnan käräjäoikeudessa. Syyttäjä kertoi Auerin mahdolliseksi motiiviksi muun muassa Auerin ja tämän miehen arvomaailmaerot.

10.9.2013 Ulvilan murhasta syytetyn Anneli Auerin lapsi sanoo äitinsä harjoitelleen miehensä murhaa, kertoo Helsingin Sanomat. Lapsen mukaan Auer suunnitteli tekoa puoli vuotta.

8.10.2013 Pääkäsittely päättyy Satakunnan käräjäoikeudessa ja loppulausunnot annetaan.

13.11.2013 Osia Anneli Auerin lapsen kertomuksista tuli julkisiksi. Yksi lapsista kertoi muun muassa, että Anneli Auer oli kieltänyt lapsiaan kertomasta mitään surmanyön tapahtumista eteenpäin.

4.12.2013 Anneli Auerin tekemä tutkintapyyntö Satakunnan poliisista ei johda esitutkintaan. Syyttäjän mukaan asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella poliisin olisi syytä epäillä toimineen Ulvilan murhajutun tutkinnassa rikollisella tavalla.

12.12. 2013 Satakunnan käräjäoikeus antaa tuomionsa Anneli Auerin miehen murhasta.

Jukka S. lahti murhattiin perheen kodissa Ulvilassa vuoden 2006 joulukuussa. Tapauksen selvittäminen on kestänyt poikkeuksellisen pitkään muun muassa poliisien tutkinnan aikana tekemien lukuisten virheiden takia.

Vuosien aikana esille on tullut myös jatkuvasti uusia todisteita. Ja uusien todisteiden takia korkein oikeus palautti henkirikosasian uudelleen Satakunnan käräjäoikeuteen.

Tätä ennen miehensä murhasta syytetty Anneli Auer ehdittiin jo kertaalleen todeta käräjäoikeudessa syylliseksi, mutta hovioikeudessa hänet katsottiin puolestaan syyttömäksi. Auer itse on kiistänyt syyllisyytensä ja kertonut, että hänen miehensä murhasi taloon tunkeutunut ulkopuolinen mies.

Tämä tapahtui tämän vuoden käräjäoikeudessa

Jukka S. Lahden henkirikosta ryhdyttiin siis puimaan toista kertaa Satakunnan käräjäoikeudessa tämän vuoden elokuussa ja asian käsittely päättyi lokakuussa. Keskeisimpiä uusia todisteita tämänkertaisessa oikeuskäsittelyssä olivat Auerin nuorimpien lasten kertomukset, syyttäjän esille tuomat motiiviväitteet sekä uusi verijälkitutkimus.

Syyttäjän mielestä nyt oikeudessa esille tulleet Auerin kolmen nuorimman lasten kertomukset tukevat näkemystä siitä, että Auer on murhannut puolisonsa ja lavastanut teon näyttämään ulkopuolisen tekemältä. Vanhin lapsi on sen sijaan puhunut alusta alkaen äitinsä tapaan ulkopuolisesta murhaajasta, joka tunkeutui perheen taloon.

Toisekseen syyttäjä raotti oikeudessa myös Auerin mahdollista motiivia miehensä murhaan. Syyttäjä Jarmo Valkaman mukaan Auerin ja tämän puolison arvomaailmat muuttuivat täysin ennen murhaa.

Valkama kertoi oikeudessa, että Auer kävi lastensa kanssa muun muassa varastelemassa myymälöissä, mitä Auerin mies ei suvainnut. Syyttäjä kertoi, että nimenomaan Auerin tekemiset sekä hänen arvomaailmansa ajoi pariskunnan vahvasti erokurssille. Tämän lisäksi hän kertoi, että Auer oli miestään ja lapsiaan kohtaan väkivaltainen.

Verijälkitutkimus kolmas seikka

Kolmantena vahvana asiana oikeudessa nousi esille uusi verijälkitutkimus. Kyse on uudesta todisteesta, joka katsottiin oikeudessa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Rekonstruktio on tehty talvella 2011 Helsingin hovioikeuden antaman vapauttavan tuomion jälkeen.

Asiassa asiantuntijana toiminut rikosylikonstaapeli Mika Tauru katsoi, että veriset kengänjäljet ja näppylähansikkaan jäljet murhapaikalla ovat lavastus. Puolustus kuitenkin kyseenalaisti muun muassa sen, tehtiinkö rekonstruktio oikein.

Syyttäjä ei kuitenkaan missään vaiheessa kuvannut sitä, miten Auer toteutti henkirikoksen, vaan pois sulki muita mahdollisuuksia. Auerin puolustus puolestaan valitti, että sen oli oikeussalissa ikään kuin todistettava syyttömyytensä. 

Mikään todiste sellaisenaan ei osoitakaan aukottomasti Auerin olevan syyllinen. Satakunnan käräjäoikeus puntaroikin tarkkaan, millainen painoarvo Anneli Auerin lasten uusilla kertomuksilla on Ulvilan murhajutussa.

Mitä seuraavaksi?

Huomisen tuomion jälkeen on hyvin todennäköistä, että joko Auer tai syyttäjä ilmoittaa tyytymättömyytensä Satakunnan käräjäoikeuden tuomioon. Henkirikosasiaa saatetaan siis käsitellä uudelleen hovioikeudessa, minkä jälkeen on vielä mahdollista, että korkeimmasta oikeudesta haetaan valituslupaa.

Auer istuu tällä hetkellä 7,5 vuoden vankeusrangaistusta täysin eri rikoskokonaisuudesta. Turun hovioikeus määräsi Auerille tämän vuoden kesäkuussa vankeuteen seksuaalirikoksista, joiden uhreina oli lapsia.

Auer on hakenut tähän rikokseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkeimmasta oikeudesta kerrotaan, että se päättää ensi vuoden aikana, annetaanko tähän rikokseen valituslupaa.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.